Osa nurmikosta on jätetty leikkaamatta. Tuolla alueella kukkii päivänkakkaroita.

Oletko ajatellut, että ilman pölyttäjiä mustikoita ei olisi ja syksyllä omenapuiden sato jäisi pieneksi? Ruokavaliostamme puuttuisivat marjojen ja hedelmien lisäksi myös monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao. Monimuotoisella kotipihalla autat pölyttäjiämme heidän tärkeässä työssään. Voit esimerkiksi istuttaa kotiisi eri aikaan kukkivia kasveja, nikkaroida hyönteishotellin sekä jättää hyvillä mielin nurmikon leikkaamatta joiltain kotipihan alueilta.

Meillä Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mesipistiäiset, joita on yli 20 000 lajia. Ne käyttävät ravintonaan kukkien mettä ja siitepölyä ja ennen kaikkea keräävät niitä myös jälkeläisilleen. Mesipistiäisistä tutuimpia ovat tarhamehiläinen, kimalaiset ja erakkomehiläiset. Mesipistiäisten lisäksi monet muutkin hyönteiset voivat toimia pölyttäjinä, kuten esimerkiksi erilaiset perhoset, kärpäset ja kovakuoriaiset.

Monia pölyttäjiä kuitenkin uhkaa sukupuutto. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Suomessa mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi. Syynä ovat hyönteisten elinympäristön katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Keräsimme blogiimme vinkkejä, miten sinä voit auttaa pölyttäjiä omalla kotipihallasi. Näiden lisäksi myös erilaiset vesielementit, hyötypuutarhat ja viherkatot tuovat pihaan monimuotoisuutta. Jos esimerkiksi jäteastioillasi on katos tai lapsilla leikkimökki, niin entä jos tekisit niihin viherkaton?

1. Valitse erilaisia kasveja

Pölyttäjät tarvitsevat riittävästi ravintoa ja mieluummin vielä eri aikaan kukkivia kasveja. Jos haluat tarjota niille riittävästi ravintoa, niin valitse kotipihaasi eri aikaan kukkia lajeja. Ja onhan se omalle silmällekin kaunista, jos puutarhassa kukkii kasveja aina alkukeväästä myöhäiseen syksyyn saakka. Alkukeväällä kotona voivat ihastuttaa erilaiset sipulikasvit, kun taas kanerva, kehäkukka ja syysmaksaruoho ovat kauniita syyskasveja.

Ampiainen imee mettä omenapuun kukasta.
Monimuotoinen puutarha kukkii keväästä syksyyn. Näin pölyttäjille riittää mettä.

Jos kotipihallasi tai mökilläsi on tilaa, niin miksi et tekisi omaa kukkaniittyä? Kaupoista saa valmiita niittykukkien siemensekoituksia, joilla on helppo onnistua. Aurinkoiselle paikalle kylvetty niitty ilostuttaa niin pölyttäjiä kuin kylväjääkin – jo muutaman neliömetrin kukkaniityllä viihtyy noin 50 hyönteislajia! Muista, että kukkaniitty kannattaa perustaa niukkaravinteiseen maaperään eli aivan päinvastoin kuin muut kotipihan kukat ja kasvit, joille ravinteikas multa on Mustankorkean Istutusmulta.

Tiesitkö, että luonnonpölyttäjät vastaavat yli puolesta viljelykasvien pölytyksestä? Pölyttäjät tuottavat vuosittain maamme maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa.

Suomen Ympäristökeskus SYKE

2. Laiskottele puutarhassa

Nyt puutarhassa saa olla luvan kanssa hieman laiska, ainakin, jos pölyttäjiltä kysytään. Liian kliiniset kotipihat ja puistot eivät ole hyväksi pölyttäjille, jotka tarvitsevat asumuksikseen risukasoja, vanhoja puita ja maahan kuivuneita lehtiä. Voit siis hyvillä mielin jättää syksyisin osan lehdistä haravoimatta, eikä risukasallakaan ole kiirettä päästä kierrätettäväksi. Tosin siinä vaiheessa, kun risukasa ja muu puutarhajäte alkaa kotipihassa ärsyttää liikaa, tuot ne meille Mustankorkealle helposti päivämaksulla ympäri vuoden.

Etualalla nokkosia ja muita luonnonkukkia, niiden takaa pilkistää tontin kulmalle jäänyt risuakasa. Vasemmalta näkyy lasten punaruskean leikkimökin seinä.
Unohtuivatko risut tuoda toukokuussa Mustankorkealle? Ei hätää, vastaanotamme niitä päivämaksulla ympäri vuoden. Tosin risukasa ja vanhat puut voivat tarjota hyviä pesäpaikkoja pölyttäjille.

Voit myös huoletta jättää osan kotipihan nurmikosta leikkaamatta. Kun ruohonleikkuri lepää ainakin osasta pihasta, pääsevät mesikasvit, kuten voikukka ja apila, kukkimaan. Niistä pölyttäjät pitävät. Luonnonkasvit tarjoavat ruuan lisäksi myös pesäpaikkoja kimalaisille ja erakkomehiläisille.

Voit myös pohtia onko kotipihan ojan reunat pakko leikata ruohonleikkurilla tai trimmeröidä tip top -kuntoon. Nekin voivat olla kauniita ja monimuotoisia kukka-alueita, joilla kukkivat luonnonkukat. Muista kuitenkin, että esimerkiksi lupiini on vieraslaji, joka tulisi hävittää. Se ei kelpaa ravinnoksi pölyttäjille ja vaikuttaa negatiivisesti kovakuoriaisiin, perhosiin ja muurahaisiin. Lupiini myös valtaa kasvualaa omilta perinteisiltä kukiltamme ja kasveilta.

Edessä vapaasti kasvavia luonnonkukkia ja taustalla peltomaisema. Takana näkyy metsää, ollaan maaseudulla.
Voisiko tontin reunoilla kasvaa vapaasti luonnonkukkia? Monimuotoisuutta vaaliva puutarha on usein vähän hoidettu.

Mutta entäpä ne pajupuskat, jotka tukkivat itsensä joka paikkaan? Raivaussaha voi olla houkutteleva vaihtoehto, mutta pajutkin ovat etenkin keväällä tärkeitä kimalaisille. Niistä saa mettä ennen kaikkea alkukeväällä, jolloin ei vielä ole paljon kukkivia kasveja.

On laskettu, että noin 75 prosenttia ihmisten ravinnoksi käyttämistä kasveista vaatii hyönteispölytystä. Jos haluaa nauttia omenista ja vadelmista tai vaikkapa pavuista, on syytä pitää huolta pölyttäjistä. Pölyttäjät ovat kuitenkin paljon muutakin kuin ihmisen ruuantuotannon apureita. Ne ovat korvaamaton osa luonnon monimuotoisuutta.

Lähde: Suomen Mehiläishoitajain Liitto

3. Nikkaroi hyönteishotelli

Hyönteishotellin teossa vain mielikuvitus on rajana.

Nikkaroi hyönteishotelli puutarhan hyödyllisille ötököille: pidät tuholaiset kurissa hyönteisten avulla ja saat työläisiä pölytystalkoisiin! Tarvitset tukevan laatikon, pieniä koloja sisältäviä materiaaleja ja luonnonmateriaaleja hotellin sisustamiseen.

Näin rakennat hyönteishotellin:

  1. Etsi mikä tahansa tukeva laatikko, josta tulee hotellin runko: perunalaari, vanha lipastonlaatikko, matkalaukku, muovinen kuljetuslaatikko tai vaikkapa iso vaneriarkku. Voit rakentaa rungon myös itse laudasta.
  2. Kerää hotelliin erilaisia mielenkiintoisia materiaaleja. Hyönteiset pitävät pienistä koloista! Esimerkiksi muovi- tai pahviputkesta saat helposti sahattua hotellin rungon mittoihin sopivia pätkiä. Myös pienet lasipurkit, säilykepurkit ja vanhat kukkaruukut sopivat hyvin hotellihuoneiksi. Reikätiilien pienet reiät ovat ötököille oikeita sviittejä!
  3. Asettele kerätyt materiaalit rungon sisälle. Lasipurkit voi kiinnittää rungon takaseinään kuumaliimalla, jolloin rakennelma jämäköityy.
  4. Etsi hotellihuoneiden sisälle erilaisia luonnonmateriaaleja: puuhaketta, käpyjä, pieniä kiviä, sammalta, multaa ja risunpätkiä. Myös sisalnaru, juutti ja meriheinä sopivat huoneiden sisustamiseen hyvin.
  5. Aseta hotelli puutarhaan aurinkoiselle paikalle lähelle puita, kukkia ja muita hyönteisille mieleisiä nähtävyyksiä.

4. Älä säikähdä ampiaista

Välillä kotiin eksyy sisällle vahingossa ampiainen tai muu pörriäinen. Niitä ei kannata missään nimessä tappaa, vaan pyydystää vaikka juomalasin ja paperin kanssa, ja viedä pihalle pölyttämistä jatkamaan. Mehiläiset, kimalaiset ja erakkomehiläiset pistävät hyvin harvoin. Tosin jos ampiainen eksyy esimerkiksi kengän sisään ja laitat jalkasi kenkään, saattaa se puolustautuessaan tuikkaista – kukapa ei! Terveelle aikuiselle ampiaisen pisto ei onneksi yleensä ole vaarallinen.

Ampiaispesä roikkuu katosta, pesän pinnalla näkyy kaksi ampiaiasta.
Ampiaispesän voi antaa olla rauhassa, ellei se kovasti häiritse kotipihalla. Ampiaiset pistävät hyvin harvoin.

Pölyttäjät voivat välillä tehdä pesiä epätoivottuihin paikkoihin, kuten varastoihin tai kotipihan kulkuväylille. Varastoon voi vaikkapa ommella ampiaispesän näköisen koristepesän katosta roikkumaan, mikä ehkäisee aika hyvin oikean ampiaispesän rakentamista varastoon. Jos pesä ei ole hyvin hankalasti pihan kulkuväylillä, voi sen merkitä ja jättää sitten rauhaan. Kun pesän merkitsee, tietävät kaikki perheen jäsenet varoa pesää ja näin voitte nauttia kesästä hyvässä yhteishengessä pörriäisten kanssa. Tosin jos pihassa kirmaa paljon pieniä lapsia, kannattaa pesä merkitä ja eristää huolellisesti, etteivät lapset vahingossa eksy sinne.

5. Jätä myrkyt kauppaan

Kasvinsuojeluaineet ja hyönteismyrkyt kannattaa jättää kaupan hyllyille, sillä ne voivat haitata myös pölyttäjiä ja muita hyötyhyönteisiä. Yleensä myrkyillä halutaan päästä eroon puutarhan rikkaruohoista tai tuhohyönteisistä.

Torju tuhoeläimiä luonnonmukaisesti

Vahvat kasvit kestävät jonkin verran tuholaisten hyökkäyksiä ja osa hyönteisistä on jopa hyödyksi tuholaisten torjunnassa. Esimerkiksi leppäkertut ja pikkulinnut syövät kirvoja, joten muutama linnunpönttö pihapuissa tai luonnonkukkien kasvaminen voivat auttaa jo tuholaisongelmiin kotipihalla.

Omenapuussa näkyy seittiä ja mustia pisteitä.
Jos omenapuussa on seittiä, voivat kyseessä olla omenankehrääjäkoit. Yleensä omenat ovat kuitenkin turvassa, eikä ihmeellisempiin torjuntatoimiin ole tarvetta. Toukkia ei kannata lähteä tappamaan. Jos niistä todella haluaa eroon, voi pussit tiputtaa maahan, jolloin muurahaiset rientävät avuksi.

Muurahaismyrkyt ovat myydyimpiä hyönteisten torjunta-aineita, vaikka vain pieni osa muurahaisista luokitellaan tuholaisiksi. Muurahaisista haitallisia ovat vieraslajina meille tullut, sisällä elävä faaraomuurahainen ja rakenteisiin pesiintyvä hevosmuurahainen. Muut muurahaiset ovat luonnolle hyödyllisiä ja näin ollen tarpeettomia torjua. Muurahaiset muokkaavat maaperää, kierrättävät ravinteita sekä toimivat pölyttäjinä ja hajottajina.

Jos muurahaiset eksyvät kotona sisätiloihin, voi niitä torjua esimerkiksi kanelilla, cayennepippurilla tai sitrusöljyllä. Myös ruoka kannattaa pitää poissa muurahaisten saatavilta.

Haitallisia tuholaisia voi torjua myös muilla luonnonmukaisilla liuoksilla. Kirvat eivät pidä rasvattomasta maidosta, ja etanat kavahtavat tuhkaa. Kirveli taas karkoittaa muurahaisia ja valkosipuli suojaa monilta tuholaisilta.

Rikkaruohoista eroon kitkemällä, katteella ja etikalla

Paras, vaikkakin työläin tapa, rikkaruohoista eroon pääsemiseen on vanha tuttu kitkeminen. Muista myös valita laadukas multa, niin ehkäiset jo sillä suuren osan rikkaruohoista. Myös ahkera haraaminen vähentää tehokkaasti rikkaruohoja. Muita hyödyllisiä kotipuutarhurin työvälineitä voivat olla terävä pistolapio sekä voikukkarauta.

Etikka on varsinainen ihmeaine. Sen lisäksi, että se saa ikkunamme säihkymään puhtautta, on se myös luonnonmukainen torjunta-aine puutarhassa. Etikka on hyvin hapokas aine, joka tuhoaa rikkaruohoja. Vaikutus tosin ei välttämättä ole kovin pitkäkestoinen, joten etikan ohella rikkaruohoja kannattaa nyppiä myös käsin.

Etualalla kuorikatetta ja takana näkyy rinnekasvia. Voikukka yrittää silti tulla kukkapenkkiin.
Rikkaruohoja voi estää myös männynkuorikatteella. Sitä on oltava riittävän paksu kerros. Siltikin itsepintaiset voikukat saattavat puskea kukkapenkkeihin ja vaatia kitkemistä.

Myös katteet, kuten männynkuorikate, ehkäisevät hyvin rikkaruohojen kasvua. Kuorikatetta kannattaa levittää kasvimaalle tai kukkapenkkiin tarpeeksi paksu kerros sekä lisätä kuorikatetta tarpeen mukaan vuosien saatossa.

Nokkosia on kasvanut pihan ryteikköosaan.
Moni ei pidä nokkosista puutarhassaan, vaikka nokkonen on melkoista luonnon superfoodia. Nokkosessa on paljon rautaa ja C-vitamiinia, joiden lisäksi se sisältää A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Nokkosessa on jopa enemmän rautaa kuin pinaatissa.

Yllä olevia artikkeleita on käytetty blogimme lähteinä. Tuunausohjeet hyönteishotellin tekoon on luonut Sisustuskärpäsen kierrätyshenkinen suunnittelija Heidi Lehto.