Kuvassa nurmikkoa tai oikeastaan maata ja nurmikkoa vain siellä täällä.

Keväällä lumen ja jään alta saattaa paljastua jääpoltteen runtelema nurmikko. Jääpoltetta syntyy, kun vesi jäätyy tiivistyneen maanpinnan päälle ja kasvit tukehtuvat jään alle. Jääpoltetta muodostuu helposti etenkin kevättalvella, kun lämpötila sahaa plus- ja miinusasteiden välillä ja sulamisvedet jäätyvät maanpintaan. Ilmastonmuutoksen myötä jääpolte todennäköisesti yleistyy tulevina talvina entisestään.

– Alku- ja lopputalvesta saattaa olla pitkiä kausia, jolloin sää sahaa edes taas, puutarhuri Heli Nousiainen sanoo.

Nousiainen työskentelee Keuruun kaupungin viheraluemestarina ja tekee lisäksi puutarhurin töitä omassa Helin Helppi -yrityksessään.

Jääpoltetta syntyy kohtiin, joihin vesi jää jumiin ja jäätyy: kuoppiin, painaumiin ja kulkuväylille, joissa maa tiivistyy helposti. Jääpoltteen tunnistaa viimeistään siinä vaiheessa, kun muu nurmikko alkaa vihertää, mutta vaurioitunut kohta kellertää.

Näin voit estää jääpoltteen

Keväällä jääpoltetta voi yrittää estää muutamalla keinolla. Jos viitseliäisyyttä on, voi jäätä poistaa hakkaamalla sitä rikki esimerkiksi rautakangella tai sulattamalla lämpimällä vedellä. Myös kasaksi kerääntyneitä lumia voi levittää laajemmalle alueelle sulamaan. Kevään jouduttaminen saattaa kuitenkin olla työlästä hommaa, ja joskus onkin viisaampi antaa lumien ja jään sulaa itsestään ja tyytyä paikkailemaan nurmikkoa, kun sen aika on.

Nurmikon lisäksi myös perennat voivat kärsiä jääpoltteesta. Perennapenkkiä ei kannatakaan syksyisin putsata liian siistiksi, vaan jättää perennojen suojaksi leikkausjätettä tai havuja.

“Mitä paremmassa kunnossa nurmikko on, sitä paremmin se imee vettä.”

Heli Nousiainen, puutarhuri
Nainen pitää kädessää rautaharaa, päällä on oranssi huomiotakki ja takana näkyy iso multakasa.

– Tietysti on kaikenlaisia suojakankaitakin, mutta kyllä maahan kannattaa laittaa ennemmin kasvijätettä kuin sellaista, mikä ei sinne luonnollisesti kuulu, Nousiainen sanoo.

Perennapenkin jäätä voi yrittää sulattaa myös ripottelemalla jään päälle hiekkaa tai tuhkaa, joka kerää itseensä lämpöä ja nopeuttaa näin sulamista. Tällöin kannattaa kuitenkin tarkastaa, millaisesta maanlaadusta perenna pitää, sillä tuhka vaikuttaa maahan samalla tavalla kuin kalkki ja nostaa maan pH-arvoa.

Näin korjaat jääpoltteen aiheuttamat vahingot

Aina jääpoltetta ei voi tai kannata ehkäistä, vaan on yksinkertaisesti helpompi odottaa maan sulamista ja tehdä tarvittaessa paikkauskylvö. Oikea aika paikkauskylvölle on silloin, kun maa on vielä reilusti kostea, eli heti lumien ja maan sulettua. Jos hommaan ei ehdi keväällä, on viisain odottaa alkusyksyä, sillä keskikesän kuivuudessa kylvetty nurmikko vaatii hurjasti kastelua.

Ohjeet paikkauskylvöön:

  1. Riko pilaantuneen nurmen pinta rautaharalla. Jos kyseessä on pieni kohta, voit myös kaivaa nurmikon kokonaan pois.
  2. Lisää kerros laadukasta multaa. Jos kohdassa on painaumia, lisää riittävästi multaa, jotta pinnasta tulee tasainen. Nurmikon paikkaukseen sopii esimerkiksi Omapiha Nurmikkomulta.
  3. Kylvä siemenet, haraa kevyesti ja tiivistä pinta. Tässä vaiheessa kannattaa myös merkitä ylös, mitä siemeniä olet käyttänyt, sillä nurmikonsiemenissäkin on eroja.

Laadukas multa ja huolellinen suunnittelu ehkäisevät jääpoltetta

Jos tahdot ehkäistä jääpoltetta seuraavana vuonna, on nurmikkoa perustettaessa ja paikkaillessa tärkeää kiinnittää huomiota laadukkaan mullan valintaan. Hyväkuntoinen, ravinteikkaassa ja kuohkeassa maassa kasvava nurmikko kestää paremmin myös jääpeitettä. Syksyllä nurmikkoa täytyy malttaa leikata riittävän pitkään, jottei lumen alle jää kovin pitkä ruoho. Vaikka pihan yletön haravointi ei ole tarpeen, kannattaa esimerkiksi isot lehtikasat haravoida syksyllä pois, jottei jääpolte iske nurmikkoon niiden alla.

– Nurmikon yleiskuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Liian tiivistä maata voi ilmata esimerkiksi talikolla rei´ittämällä ja levittää nurmikon pintaan hiekkaa, jolloin vesi pääsee paremmin nurmen läpi. Mitä paremmassa kunnossa nurmikko on, sitä paremmin se imee vettä, Nousiainen sanoo.

Nousiainen kehottaa myös miettimään, mihin lumet talvella kolaa ja mitä kohtia käyttää kulkuväylänä. Kohdissa, joissa kävellään paljon, nurmikko ei välttämättä yksinkertaisesti kestä ja tilalle voi olla järkevämpi levittää vaikkapa mursketta.

Myös pihan kallistuksilla on merkitystä, sillä huolella suunnitelluilla kallistuksilla varmistetaan, että vesi pääsee valumaan pois. Pienissä pihoissa vettä ei välttämättä kuitenkaan saa ohjattua kallistuksilla oikein pois. Silloin kannattaakin miettiä rehellisesti, voiko pihan joka kohtaan edes laittaa kasvillisuutta.

– Jos jääpoltetta on joka vuosi isolla alueella, on parempi ottaa nurmikko jyrsimellä kokonaan pois ja tehdä kunnon perustustyöt. Joskus on tarpeen myös miettiä kaadot uudelleen, jotta vesi saadaan poistumaan nurmikolta, Nousiainen sanoo.