Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kulku-lehdessä 1/2024.

Laaksonen on vuokrannut käyttöönsä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön, eli Koasin, yhteiskäyttöauton, jota hän käyttääkin melko ahkerasti.

– Sillä olen ajanut niin sukujuhliin kuin retkeilemäänkin, Laaksonen kertoo.

Laaksonen varaa yhteiskäyttöauton käyttöönsä silloin, kun hänen on päästävä kaupungin ulkopuolelle, eikä sinne pääse julkista liikennettä käyttäen. Yhteiskäyttöauton lisäksi Laaksonen on hyödyntänyt Koasin yhteiskäyttösähköpyörää ja yhteiseen käyttöön tarkoitettuja opiskelutiloja.

– Pyörää käytin ensimmäisen kerran heti sen jälkeen, kun muutin tänne ja piti päästä käymään kauempana kaupassa, Laaksonen sanoo.

Hänen mielestään yhteiskäyttöauton varaaminen on helppoa, ja tähän mennessä vapaa auto on järjestynyt joka kerta, kun hän on sitä tarvinnut. Pienellä lisämaksulla voi myös pienentää omavastuuta vahingon sattuessa, ja niin Laaksonen tekeekin lähes aina. Vaikka uuteen autoon tottuminen kestää hetken, on kaikki sujunut hyvin.

– Ensimmäisen kerran hybridiautoa lainatessani mietin, onko se edes käynnissä, kun siitä ei kuulunut mitään ääntä, Laaksonen nauraa.

Kierrätystäkin tärkeämpää on olla ostamatta

Vaikka puhummekin usein kierrätyksestä, vieläkin tärkeämpää on se, ettei jätettä alun alkaenkaan synny. Jätelaissa puhutaan jätehierarkiasta. Sillä tarkoitetaan yksinkertaistettuna erilaisten, luonnonvaroja säästävien toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on välttää jätteen syntymistä. Siksi pelkkä kierrättäminen ei riitä, vaan on tärkeää myös ostaa vähemmän ja hankkia vain tarpeeseen. 

Tärkeää on myös käyttää ostamiaan tavaroita mahdollisimman pitkään, eli huoltaa ja korjata sekä ostaa tuotteita, jotka todennäköisesti kestävät kauan. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen siirrytään jätehierarkiassa kierrätykseen ja materiaalien uusiokäyttöön.

Vuokraamisen ja lainaamisen avulla kaikkea ei tarvitse ostaa itselleen. Auton kohdalla yhteiskäyttö on erityisen järkevää, sillä autot seisovat suurimman osan ajasta käyttämättä – keskimäärin autot ovat käyttämättä yli 90 prosenttia ajasta!

Laaksonen uskoo hankkivansa auton siirtyessään työelämään, sillä kemian alan työpaikat ovat usein hieman kaupunkien keskusta-alueiden ulkopuolella. Hänelle auto ei kuitenkaan ole statussymboli, vaan väline, jolla pääsee liikkumaan paikasta toiseen. Laaksonen on intohimoinen retkeilijä, eikä retkikohteisiin useinkaan pääse julkisilla kulkuneuvoilla.

Opiskelija ostaa usein käytettyä

Yhteiskäyttöauton ja -pyörän käyttäminen ei ole Laaksosen ainut ekoteko, vaan hän pyrkii muutenkin elämään mahdollisimman ekologista elämää. Laaksonen ei osta mitään vain ostamisen ilosta, ja kun hän ostaa jotain, on se usein käytettyä. Käytettynä on löytynyt niin opiskelija-asuntoon hankittu sänky, pyörä kuin sähköpianokin.

– En useinkaan näe siinä järkeä, että ostaisin asioita uutena. Esimerkiksi sängyn ostaminen käytettynä säästi minulta satoja euroja. Raha ei ole kuitenkaan ainoa syy ostaa käytettyä tai vähemmän, vaan myös ekologisuus motivoi. En muutenkaan ole mikään suuri shoppailija. Käytän kaiken loppuun ja harkitsen tarkkaan, ennen kuin ostan uutta. Vähän se menee niin, että ostan uuden paidan, kun minulla on kaksi paitaa käytössä ja huomaan, että toinen alkaa hajota, Laaksonen nauraa.

Myös retkeilyyn tarvittavia varusteita voisi vuokrata. Laaksonen on kuitenkin päättänyt ostaa ne itselleen, sillä hän laski niiden kestävän aktiivisessakin käytössä parhaimmillaan kymmeniä vuosia.

– Lisäksi kierrätän kaiken, minkä voi kierrättää. Olen jo pienestä pitäen ollut se, joka nipottaa muille, jos näkee heidän roskaavan tai että he eivät kierrätä. 

---

Opiskelijat lainaavat autoa ja kanoottia

Yhteiskäyttöautot ovat Koasilla suosittuja, sillä keskimäärin niitä varataan noin sadaksi tunniksi kuukaudessa, kertoo Koasin kehittämis- ja viestintäpäällikkö Hilla Hoskonen. Parhaimmillaan autot ovat opiskelijoiden käytössä jopa 200 tuntia kuukaudessa.

Koasilla yhteiskäyttöauto on tarjolla kahdessa autottomassa kohteessa keskustassa. Autottomilla kohteilla tarkoitetaan keskustaan rakennettuja opiskelija-asuntoja, joissa autopaikkoja on normaalia vähemmän ja joista asukkailla on lyhyt matka kampuksille. 

Eivätkä yhteiskäyttöautot ole ainoa asia, jota Koasin asukkaat voivat lainata. Yhteiskäytössä ovat lisäksi muun muassa sähköpyörä ja pyöräkärry sekä yhteisiä työskentelytiloja. Hoskonen huomauttaa, että myös perinteiset kerhohuoneet ja pesutuvat ovat osa yhteiskäyttökulttuuria. Lisäksi Koasin eri kohteissa on asukastoimikuntia, joilla on omia lainatavaroitaan – ja niissä vain mielikuvitus on rajana.

– Tiedän asukastoimikuntien lainaavan muun muassa kanoottia, ompelukonetta, pelejä, kirjoja, nokkakärryä, pulkkaa ja työkaluja, Hoskonen luettelee.

Yhteiskäyttö sopii Koasin kulttuuriin

KOASin tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mahdollisimman hyvää ja kohtuuhintaista asumista opintojen ajaksi. Tähän tarkoitukseen istuu hyvin ajatus siitä, ettei autoa tarvitse omistaa, vaan sen voi lainata, kun lähtee kotipaikkakunnalle tai kauppareissulle. Yhteiskäyttöauto myös osaltaan täydentää kestävän liikkumisen mahdollisuuksia.

Konkreettisten hyötyjen lisäksi yhteiskäytössä on kyse myös sosiaalisen ja taloudellisen vastuun kantamisesta, sillä opiskelija-asuntosäätiö on melko näkyvässä roolissa koulutuspoliittisessa kentässä. 

– Tahdomme mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat keskittyä opintoihinsa. Samalla kannamme taloudellista vastuuta tuomalla taloudellista toimeliaisuutta Jyväskylän alueelle, Hoskonen toteaa.

Yhteiskäyttö on toki myös ympäristökysymys, ja ympäristöasiat ylipäätään ovat Koasilla isossa roolissa. Energiakustannukset muodostavat ison osan asumisen kustannuksista, ja energiansäästö onkin yksi keino pitää asumiskulut matalina.

– Meidän tehtävämme on pitää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla huoli energiansäästöstä, jotta saamme pidettyä vuokrat maltillisina. Koas toimii omakustannusperiaatteella, eli vuokrilla katetaan tosiasialliset kulut, mutta sen enempää vuokria ei koroteta, Hoskonen kertoo.

Yhteiskäyttö auttaa myös vaihto-opiskelijoita

Yhteiskäyttö, lainaaminen ja tavaroiden kierrättäminen auttavat myös lyhyeksi ajaksi Jyväskylään majoittuvia vaihto-opiskelijoita, jotka tarvitsevat opintojensa ajaksi paljon sellaisia asioita, joiden ostaminen muutamaksi kuukaudeksi tuntuu usein järjettömältä. Koas kokeileekin vaihto-opiskelijoiden suosimissa taloissa niin sanottuja recycling hubeja, johon opiskelija voi lähtiessään viedä vaikkapa jakkaran tai pienen astiaston ja josta seuraava tulija voi löytää hyödyllistä arjen käyttötavaraa.

– Minusta tuntuu, että nuorten aikuisten käsitys omistamisesta on hiljalleen muuttumassa, ja moni arvostaa yhteiskäytössä paitsi ekologisuutta, myös helppoutta, Hoskonen miettii. 

---

Mitä kaikkea voi omistaa yhdessä? Kysyimme gallupissa.