Peltsi pitää luonnon retkipaikoilla siistinä – roskaaminen on ennen kaikkea välittämisen puutetta
Peltsi on innokas lajittelija, joka kaipaa tuttuja jäteastioita myös etelänmatkoilla ja pohjoisen mökkilomilla. Hän haluaa reissata niin, että luontoon jää mahdollisimman vähän jälkiä eikä yhtään ainoaa roskaa.
Eräretkeilijä ja luontotoimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola uskoo, että luonnon roskaaminen on ennen kaikkea välittämisen puutetta.
– Kaikki tietävät, ettei luontoon saa heittää roskia, mutta monia ei kiinnosta. Minut on kuitenkin kasvatettu niin, ettei luontoon saa jäädä yhtään ainutta roskaa, hän korostaa.
”Roskaamisen on ennen kaikkea välittämisen puutetta. Minut on kasvatettu niin, ettei luontoon saa jäädä yhtään ainutta roskaa.”
Mikko ”Peltsi” Peltola, luontotoimittaja

Kuva: Peltsin kotiarkisto
Jokaisen järven pohjassa pilkottaa tölkkejä
Koiranomistajana ja maastopyöräilijänä Peltsi on hyvillään siitä, että alkoholi myydään nykyään pääosin tölkeissä. Se on vähentänyt lähiluontopaikkojen lasinsiruja. Syvässä erämaassa roskaaminen on vähäisempää, muttei harvinaista.
– Kun meloimme SUP-laudoilla Inarijärveltä erämaiden halki Jäämerelle, emme löytäneet yhtään järveä, jonka pohjalla ei olisi kimallellut kaljatölkkejä.
Hän arvelee, että roskaamiseen vaikuttaa, miten erämaassa kulkee.
– Ihmiset, jotka ovat hankkiutuneet luontoon kovalla vaivalla kävellen tai hiihtäen, roskaavat todennäköisesti vähemmän kuin ne, jotka ajavat moottorikelkalla järvenjäälle pilkille kaljakori peräahkiossa.

– Lasten kanssa tahti hidastuu ja matkat lyhenevät, mutta samalla tajuaa, ettei yhdellä reissulla tarvitse ehtiä moneen paikkaan. Minulle tiistai-illan retki lähimetsään syömään rusinoita on yhtä tärkeä kuin pitkä ja vaativa Lapin-vaellus.
Kuva: Peltsin kotiarkisto
Roskat on kevyt kuljettaa pois luonnosta
Kaikki retkijuomiset Peltsi kuljettaa mukanaan monta käyttökertaa kestävissä termos- ja muovipulloissa, ja vain astian koko vaihtelee reissun mukaan. Välipalojakin on mukana aina.
– Olen itse suuri pähkinöiden kuluttaja, mutta onpa mukana sitten suklaata tai meetvurstia, kääreet ja pakkaukset on helppo kuljettaa mukana pois luonnosta.
Retkiruokien suhteen hän myöntää olevansa laiska. Ateriat hoituvat pääasiassa valmispusseilla.
– Ainakin ne on kevyt kantaa mukana ja vielä kevyempiä tuoda pois, Peltsi pohtii.
Korona lisäsi retkipaikkojen roskaantumista
Kalastus- ja pyöräilyreissuillaan Peltsi on huomannut, että tilanne luonnon roskaantumisen suhteen on Suomessa aika samanlainen kuin muuallakin. Roskia kerääntyy suosituimpiin retkipaikkoihin, kuten Helsingissä Sipoonkorven ja Nuuksion makkaranpaisto- ja parkkipaikoille.
– Korona lisäsi roskaantumista, vaikka olikin hyvä, että ihmiset lähtivät luontoon. Moni oli kokematon eikä ehkä siksi tiennyt tai välittänyt, mitä kaikkea luontoon jätti.
Luontoon ulostamisesta tuli korona-aikana näkyvä ongelma. – Likaista vessapaperia oli paikoin luvattoman paljon tuulten kuljetettavana ja lintujen nokittavana.
Peltsi kehottaa polttamaan vessapaperit, jos sää ja paikka sen sallivat. Muuten ne kannattaa pistää maakuoppaan maatumaan tarpeiden tekemisen jälkeen.
– Ensin maahan kaivetaan pieni kuoppa, sitten kakataan sinne ja lopuksi peitetään kuoppa papereineen, Peltsi neuvoo. Kädet ja vaatteet pysyvät puhtaansa, kun tarpeilla käy huolellisesti.

Hygieniasta voi retkellä tinkiä
Peseytymisestä aiheutuvaa vesistöjen kuormitusta Peltsi vähentää hygieniatasostaan tinkimällä. Hän ei käytä retkillä koskaan pesuaineita.
– Haen vedenpohjasta hiekkaa, hieron sitä maalla huolellisesti käsiin ja huuhdon kädet vedessä vasta lopuksi, jolloin kaikki mahdollinen lika jää kuivalle maalle.
Sama menettely toimii astioiden kanssa, eikä Peltsi kuljeta mukana tiskiaineita. Hän hieroo hiekkaa astioihin ja huuhtelee, joskus ”esipesun” jälkeen.
– Olen opettanut Osmonkin nuolemaan puuroastian ensin!
”En käytä retkillä peseytymiseen tai tiskaamiseen pesuaineita. Hiekka ja vesi riittävät.”
Mikko ”Peltsi” Peltola, luontotoimittaja

Perheen innokkain lajittelija
Yksi ulkomaanmatkailun nurja puoli näkyy Peltsin mukaan myös kotimaan mökkikylissä. Kierrätysastiat hän on löytänyt yhden ainoan kerran hotellin pihalta Vuokatissa; mökkien keittiöissä lajittelu ei onnistu, vaikka haluaisi.
– Lajittelu pitäisi tehdä reissussakin helpoksi. Muutenhan kukaan ei viitsi sitä tehdä.
Omalla kotipihalla Peltsiltä löytyvät sekajäte-, metalli-, lasi- ja muovikeräysastiat sekä kompostori. Hän tunnustaa olevansa perheen innokkain lajittelija. Hän on se, joka penkoo sekajäteastiaa ja siirtelee väärään paikkaan livahtaneita jätteitä sinne, minne ne oikeasti kuuluvat.
– Meillä on perheessä ihan slogan, että ”keittiöpaperi ei kuulu sekajätteeseen”, hän tunnustaa.
Epäselvyyttä lajitteluun aiheuttavat hänestä yhä useammin toisiaan muistuttavat pakkausmateriaalit.
– Muovipakkaukset muistuttavat välillä erehdyttävästi kartonkia, ja toisin päin. Suurten firmojen pitäisi merkitä pakkauksiin selvästi, miten se kuuluu kierrättää.

Lajittelu on Peltsille tuttu tapa myös metsäretkien päätteeksi, ja viitsimistä helpottavat jo luonnossa noudatetut tutut rutiinit.
– Minulla on aina mukana roskapussi, jolle on rinkassa tietty tasku. Silloin roskahuoltoon on valmis tapa, eikä asiassa tarvitse empiä luonnossa.
TOP5-vinkit luonnon huomioimiseen reissussa
- Kanna repussa aina mukana roskapussia: lajittele jätteet kotona.
- Kuljeta juomat kestävissä termos-, alumiini- tai muovipulloissa.
- Kerää pakkaus- ja käärepaperit huolellisesti talteen.
- Vältä peseytymisessä ja tiskaamisessa pesuaineita.
- Älä jätä vessapapereita tuulen vietäväksi.