Mies ja nainen seisovat komeissa maisemissa Hyyppäänvuorella, alhaalla näkyy puita ja järveä.

Suomalaiset innostuivat retkeilystä poikkeusaikoina, eikä retkeily menetä suosiotaan tänäkään päivänä. Vaikka jokainen saa nauttia luonnosta jokamiehenoikeuksin, retkeily on tuonut mukanaan ikävämpiäkin lieveilmiöitä, kuten metsiin heitellyt roskat, nuotiopaikoille hylätyt säilykepurkit ja kansallispuistojen ääriään myöten tursuavat jäteastiat.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kulku-lehdessä 2021.

Eräoppaat Anna Aijasaho ja Vesa Viittala ovat retkeilleet pienestä pitäen. He nauttivat luonnosta ja haluavat myös ammatissaan tuoda ihmisille hyvinvointia ja elämyksiä. He ovat kuitenkin huomanneet ikävätkin ilmiöt ja muistuttavat, että minkäänlaiset jätteet eivät kuulu luontoon. Hyvä nyrkkisääntö on se, että minkä kuljettaa retkelle mukanaan, sen kuljettaa myös pois.

– Retkellä täytyy olla aina mukana roskapussi, jolla voi kuljettaa kaikki omat roskansa kotiin kierrätettäviksi. Myös kun retkeilyalueen roska-astiat ovat täynnä, on syytä viedä roskat kotiin, eikä tunkea niitä väkisin roskikseen, Aijasaho opastaa.

Hän vinkkaa kuivapussista, joka on uudelleenkäytettävä, vedenpitävä pussi, jossa roskia voi kantaa pois metsistä ilman pelkoa siitä, että reppu likaantuisi vaikkapa makkarapaketista valuvista nesteistä. Viittala ohjeistaa, että kuivapusseja löytyy erikokoisina kaikista retkeilyliikkeistä.

– Muovipusseihin tulee helposti reikiä ja reppu saattaa likaantua. Kuivapussi pysyy tiiviinä ja sen voi kotona tyhjentää, pestä astianpesuaineella ja käyttää uudestaan.

Naista naurattaa, hän pitää kädessään kiven alta löytyvää käyttämätöntä kondomia.
Jollakulla ei ole käynyt flaksi. Siirtolohkareen alta löytyi käyttämätön kondomi papereissaan.

Tupakantumpit eivät maadu

Aijasaho ja Viittala keräävät muidenkin roskia pois luonnosta omilla retkillään. Kaikista yleisimpiä luonnosta löytyviä roskia ovat Aijasahon mukaan tupakantumpit. Moni luulee niiden maatuvan. Todellisuudessa tumpit ovat muovia ja jäävät maastoon.

– Toinen hyvin yleinen roska on pillimehujen pillin ympärillä oleva muovi, joka lennähtää pillimehua avatessa ihan huomaamatta. Myös säilykepurkkeja löytyy usein erityisesti nuotiopaikoilta, Aijasaho ihmettelee.

Eväshetket kohokohtia

Retkien kohokohtia ovat evästauot upeissa maisemissa. Retkieväät kulkevat kätevästi eväsrasioissa, minigrip-pusseissa tai kuivapussissa. Viittala opastaa, että varsinkaan pidemmillä retkillä eväitä ei ole välttämätöntä kuskata maastoon kaupan pakkauksissa, vaan ruokia ja niiden kuljettamista kannattaa suunnitella hyvin jo etukäteen ja pakata eväät järkevämmin kotona. 

– Kun ruoat ottaa pois kaupan paketeista, roskat tulee myös paremmin kierrätettyä, koska kotoa löytyvät tutut roska-astiat, hän sanoo.

Kahvin kestosuodatin, metallinen kuppi sekä kahvinporoja muovipullossa korkealla mäen päällä.
Jos kahvia keittelee maastossa, kestosuodatin on kätevä ratkaisu retkelle. Kahvinpurut kulkevat uudelleenkäytettävässä muovipullossa. Lasia ei pidä luontoon tuoda, sillä rikkoutuessaan se aiheuttaa ongelmia, eikä maadu koskaan. Kertakäyttöastioita ei tarvitse, teräsmuki tai kuksa toimivat retkikäytössä.

Vessareissut retkellä

Tarpeilla käydessä retkellä täytyy muistaa, että huusseihin saa laittaa vain tavallista, maatuvaa vessapaperia, ei esimerkiksi kosteuspyyhkeitä, markkinoilla olevia kosteita vessapapereita, siteitä tai tamponeja. Kompostoiviin huusseihin voi laittaa ruoanjätteitä, mutta kaikki huussit eivät ole kompostoivia.

– Maastossa tarpeilla käydessä luontoon ei saisi jäädä mitään jälkiä ihmisen toiminnasta. Jätökset ja vessapaperit maatuvat, mutta niille on syytä kaivaa pieni kuoppa vaikkapa mukana kulkevalla puutarhalapiolla tai ainakin raottaa sammalen reunaa ja laittaa paperit sinne maatumaan.

Tiskauspaikan valinta

Tiskaamisesta ja peseytymisestä luonnossa ei synny näkyvää roskaa, mutta kuitenkin vesistöihin kuulumatonta jätettä. Tiskaamista ei saa koskaan suorittaa vesistössä. Vaikkei käyttäisikään pesuainetta, tiskaamisesta jääneet ruuantähteet voivat aiheuttaa ikäviä ongelmia järvissä ja puroissa. Veden voi hakea vesistöstä, mutta tiskata pitää reilusti pusikon puolella. 

– Olen pitänyt itse viiden metrin sääntöä, eli tiskaan vähintään viiden metrin etäisyydellä rannasta. Mitä kauempana, sen parempi, Viittala sanoo. 

Tiskaamiseen ei välttämättä tarvitse minkäänlaista pesuainetta. Kuuma vesi riittää ja varsinkin talviretkillä lämpimän, pesuaineettoman tiskiveden voi vaikka juoda – sehän on samaa ruokaa nestemäisessä muodossa. Mikäli kuitenkin haluaa käyttää pesuainetta, sen täytyy olla biohajoavaa. Myös peseytyessä vesistöissä saippuat ja shampoot pitää jättää pois, myös biohajoavat. 

– Uida saa ja se on jopa suositeltavaa, mutta saippua ei missään nimessä kuulu vesistöön. Kannattaa myös muistaa, että viikonkaan vaelluksella saippuapesu ei välttämättä ole tarpeen. Moni on vain tottunut siihen, että pääsee jynssäämään itsensä saippualla kerran päivässä.

Mies pitää kädessään metsästä löytämäänsä roskaa. Nainen katsoo vieressä, häntä näyttää harmittavan.
Metsistä löytyy monenlaista roskaa: tikkarin tikkuja, alumiini­tölkin nipsuja ja epämääräisiä muovinpaloja. Mikään tällaisista ei maadu, vaan makaa metsässä, kunnes joku vie ne pois.

Tarkista rajoitukset

Paitsi roskattomuus, myös muilla tavoin vastuullinen retkeily on kaksikolle sydämenasia. Erityisen tärkeää on kuivalla säällä muistaa metsäpalovaroitus, jolloin tulia ei saa tehdä minnekään ja myös risukeittimen käyttö on kiellettyä. Vaikka metsäpalovaroitusta ei olisi, tulet saa tehdä vain merkityille tulipaikoille. He toivoisivat, että ennen retkelle lähtöä ihmiset tarkistaisivat tarvittavat tiedot ja rajoitukset. Metsäpalovaroitukset löytyvät esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

– Eri kansallispuistoissa ja alueilla on myös erilaisia rajoituksia ja ne on hyvä tarkistaa ennen retkelle lähtöä. Ne löytyvät luontoon.fi -sivustolta. Metsähallituksen retkietikettiin kannattaa myös tutustua.

Muista turvallisuus

Varusteissa pienellä pääsee pitkälle, mutta retkellä tulisi aina olla mukana roskapussi, pieni ensiapupakkaus, vettä ja ruokaa. 

– Lisäksi 112 Suomi -sovellus ja maastokarttasovellus ovat todella hyödyllisiä maastossa, Viittala ja Aijasaho toteavat. 

Kaikkein tärkeintä eräoppaille on kuitenkin luonnosta nauttiminen. He muistuttavatkin, että kun luontoa kunnioittaa ja pitää sen puhtaana, siitä voivat nauttia tulevatkin sukupolvet. 

Anna Aijasahon ja Vesa Viittalan retkeilyaiheiset Instagram-tilit: @outofthedooranna ja @vesaviittala. Lisää aiheesta löytyy esimerkiksi osoitteesta luontoon.fi/roskatonretkeily. Aihetunnisteella #roskatonretkeily löytyy myös somesta hyviä vinkkejä roskattomiin retkiin.

Mustankorkea

Roskattoman retkeilyn periaatteita

  • Retkeilijästä ei jää jälkeäkään luontoon: vie mennessäsi se, minkä toit mukanasi.
  • Eväät uudelleenkäytettäviin pakkauksiin ja rasioihin.
  • Kierrätä jäte oikein ja tuo se pois maastosta. Vaarallinen jäte, kuten retkikeittimen kaasupatruunat, kuuluvat vaarallisen jätteen keräykseen.
  • Biojätteet kompostoivaan kuivakäymälään tai kompostoriin: ei muihin käymälöihin, kuten imukäymälöihin. Biojätteet eivät kuulu sekajäteastiaan, koska ne haisevat ja houkuttavat eläimiä.
  • Pieniä määriä puhdasta paperia ja kartonkia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla. Muuta jätettä ei saa polttaa. Muista tarkistaa maastopalovaroitukset, niiden aikana ei saa tehdä tulta!
  • Oma roskapussi mukaan. Myös tupakantumpit pitää kerätä, tumppi maatuu 10 vuotta.
  • Alumiinitölkki maatuu 200–1 000 vuotta ja muovipullo jopa 1 000 vuotta. Maitopurkillakin kestää maatua 1–5 vuotta.

Lähde: luontoon.fi