Circular Monday kannustaa vastuulliseen kuluttamiseen
Maanantaina 24.11. vietetään kiertotalouden juhlapäivää Circular Mondayta. Se kannustaa olemaan vastuullinen kuluttaja. Samalla se on vastaisku Black Fridaylle, joka on yksi vuoden suurimmista kulutuspäivistä. Listasimme sinulle viisi vinkkiä, miten teet arjestasi ja ostokäyttäytymisestäsi kestävämpää.
Alunperin Circular Monday on syntynyt Ruotsissa vuonna 2017. Se kannustaa järkevään kuluttamiseen, tuotteiden elinkaaren pidentämiseen ja kiertotalouden arvojen vaalimiseen. Nämä ovat tärkeitä, kun elämme aikakauttta, jolloin kulutustottumuksemme vaikutukset ympäristöön ovat suuremmat kuin koskaan ennen. Kiertotalousmaanantai muistuttaa, että tavaroita ei tarvitse hankkia uutena ja voimme huolehtia jo omistamistamme asioista.
Circular Monday on vastaisku Black Fridaylle tai sittemmin jo Black Weekille. Kiertotalouden teemapäivää vietetäänkin kyseisen viikon alussa. Lisäksi Luontoliiton Älä osta mitään -päivää vietetään samana päivänä kuin Black Fridayta.
Listasimme sinulle muutaman faktan kulutuksestamme ja vinkin siihen, miten voit juhlistaa Circular Mondayta.
1. Pysähdy ennen ostamista – ja kysy itseltäsi kolme kysymystä
Kun kysyt itseltäsi seuraavat kysymykset ennen ostamista, olet jo lähempänä kiertotalouden ydintä:
- Tarvitsenko tämän oikeasti?
- Voinko lainata tämän?
- Saanko tämän käytettynä?
Monet ostokset syntyvät hetken mielihalusta, eivätkä niinkään todellisesta tarpeesta. Kun mieli halajaa uutta vaatetta kaupassa, on sen ostaminen helppoa perustella itselle. Uusi vaate voi tuoda myös nopeasti mielihyvää. Esimerkiksi moni laihduttaja tai elämäntaparemontin tehnyt palkitsee itsensä uudella vaatteella, kun kiloja on tiputettu. Uuden vaatteen tai tavaran ostaminen tuo helposti ja nopeasti mielihyvää ja onnen tunnetta, eikä sen eteen tarvitse nähdä juuri vaivaa. Valitettavasti tunne ei kestä kauan ja hetken päästä mielen voi vallata jo ostoskrapula.
”Toivoisin, että ihmiset löytäisivät onnen jostain muusta kuin ostamisesta.”
Sirje Stén, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
Mielihyvää saa monesta muustakin asiasta kuin ostamisesta. Joku ilahtuu juuri siivotusta vaatekaapista, jossa lempivaatteet ovat näkyvästi ja helposti saatavilla. Toinen saa mielihyvää liikunnasta tai metsässä kävelystä, kun taas kolmas katsoo lempisarjaansa televisiosta. Myös luova tekeminen, kuten piirtäminen, kutominen tai musiikki, voivat antaa aivoille ostamista voimakkaampia ja pidempikestoisempia palkintoja kuin kuluttaminen. Luova prosessi lisää dopamiinia sekä ennen luovaa puuhaa, sen aikana että vielä sen jälkeenkin. Myös ystävät, vapaaehtoistyö tai vaikka sauna voivat tuoda hyvän olon tunteita.
2. Vaatteen tai tavaran arvo ei ole hinnassa, vaan käyttökerroissa
Usein tuijotamme uuden vaatteen tai tavaran hintaa. Edullinen paita ei todellisuudessa ole halpa, jos sitä käytetään vain pari kertaa, vaikkapa yhdet pikkujoulut tai festarit. Esimerkiksi vaatteissa suurin osa päästöistä tulee niiden valmistamisesta, ei käytöstä. Tavaran hintaa pitäisikin miettiä enemmän siltä kannalta, että kuinka monta kertaa vaatetta tai tavaraa tulee käytettyä.
Hyvä tavoite on yksinkertainen. Vaatetta pitäisi käyttää vähintään 30 kertaa ja monissa laadukkaissa vaatteissa päästään helposti sataankin käyttökertaan. Usein halpa pikamuoti menettää muotonsa jo muutaman käyttö- ja pesukerran jälkeen. Laadukas materiaali, kuten villa, kestää paremmin ja säästää rahaa pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksissa on havaittu, että keskimääräinen vaatteen käyttökertojen määrä ennen poisheittoa on 7–10 kertaa monessa länsimaassa. Kun vaatteen käyttöikää pidennetään 30 käyttökerran yli, pienenee sen hiili-, vesi- ja materiaalijalanjälki merkittävästi, koska suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy sen valmistuksesta.
30 käyttökerran määrä ei ole tieteellinen minimiarvo, mutta käytännöllinen ja selkeästi ymmärrettävä suositus. Vaatteiden käyttöiän pidentäminen on tehokkain keino pienentää oman vaatekaapin ympäristövaikutuksia.
Lähteet: WRAP, Ellen MacArthur Foundation, Hot or Cool Institute
Vaatekaupassa kannattaa kysyä itseltään, että käyttäisitkö vaatetta minimissään 30 kertaa? Käytännössä arki- ja työvaatteille määrä tulee täyteen helposti. Toisaalta trendikkäillä vaatteilla ja heräteostoksilla käyttökerrat voivat jäädä vain muutamaan. Juhlavaatteiden, kuten nyt pikkujouluvaatteiden käyttökerrat jäävät usein alle kymmenen kertaan. Myös mainonta ruokkii mielikuvaamme siitä, että tänä vuonna pitäisi olla jotain uutta päälle laitettavaa pikkujouluihin tai muihin juhliin.
Kun alat ajatella vaatteen tai muun tuotteen käyttökertoja, ostaminen hidastuu automaattisesti. Positiivisena lisävaikutuksena voi olla myös se, että tyyli paranee, koska vaatekaappi täyttyy lempivaatteista, ei hetken mielihyvän ostoksista.
”Vaatekaapin siivous ja inventaario kerta vuoteen vähentää turhaa ostamista. Usein vaatekaapin perälle voi unohtua vaatteita, joita ei edes muista omistavansa.”
Päivi Peltola, viestinnän asiantuntija
Tiesitkö tämän vaatteista?
7
uutta vaatetta
Suositus uusien vaatteiden ostamiselle vuodessa, tähän ei lasketa käytettynä ostettuja vaatteita
85
vaatetta yhteensä
Suositus riittävästä vaatemäärästä, mukana ovat urheiluvaatteet ja kengät, mutta ei alusvaatteita ja sukkia
66 %
vaatteista "nukkuu" kaapissa
Tavanomainen määrä, miten paljon vaatekaapin vaatteista on käyttämättä tai odottaa käyttöään
3. Uusi ei ole parempi – lykkää uuden hankintaa
Kaupassa uusi vaate saattaa näyttää houkuttelevalta ja raikkaalta. Se on kuitenkin kulkenut ympäristön kannalta pitkän matkan: puuvillan viljely, kastelu, värjäys, kuljetukset, pakkaaminen ja varastointi. Esimerkiksi yhden puuvillapaidan valmistus kuluttaa 2700 litraa vettä ja paljon kemikaaleja. Kun vaatteen ostaa käytettynä tai kierrätettynä, säästää sillä 50–90 prosenttia energiasta ja päästöistä verrattuna uuden ostamiseen.
Monesti myös vanhemmat vaatteet ja laitteet ovat kestävämpiä ja laadukkaampia, sillä ne on tehty hyvistä materiaaleista. Valitettavan usein elektroniikkalaitteita ei enää edes valmisteta niin, että ne voisi korjata. Hyviä esimerkkejä ovat halvat jouluvalot. Kun niistä palaa yksi lamppu, joutuu koko valaisimen uusimaan.
Myös puhelinten elinkaaresta suurin osa, noin 70–90 prosenttia, niiden päästöistä tulee valmistuksesta, ei niiden käytöstä. Tämän vuoksi puhelinta ei kannata uusia liian usein vain sen takia, että markkinoille tulee uusi malli. Jokainen lisävuosi käytössä jakaa valmistuksen päästöt pidemmälle ajalle ja pienentää puhelimen ”vuosittaista hiilijalanjälkeä”. Kun puhelimen käyttöikä tuplataan, esimerkiksi kahdesta vuodesta neljään vuoteen, ympäristökuorma puoliintuu per käyttövuosi.
EU:n mukaan esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä kasvaa kaikista jätelajeista nopeimmin koko Euroopan alueella – sen määrä kasvaa noin 20 prosenttia vuodessa. Se tarkoittaa, että sähkölaiteromua kerätään 11,2 kiloa jokaista eurooppalaista kohden. Kun sähkölaitteet kierrätetään, pystytään niiden materiaaleista jopa 90 prosenttia saamaan kiertoon ja uudelleenkäyttöön.
Kaikista EU:n kotitalouksista myös noin 13 prosenttia säilyttää sähkö- ja elektroniikkalaitteita käyttämättöminä kotonaan. Monet laitteista sisältävät arvokkaita kriittisiä raaka-aineita ja muita metalleja, joita tarvitaan siirtymässä kohti uusiutuvaa energiaa. Vanhat käyttämättömät laitteet, myös kännykät, tulee toimittaa kierrätykseen.
4. Korjaaminen on nykypäivän supertaito
Ennen vaatteiden korjaaminen oli normaalia ja itsestäänselvää. Nyt taito on katoamassa, vaikka se olisi yksi nopeimmista ja edullisimmista ilmastoteoista. Esimerkiksi vaatteen pieni reikä voidaan paikata muutamalla neulan pistolla. Uusi talvitakki taas saa jatkoaikaa, kun sen rikkinäinen vetoketju vaihdetaan.
Ja mikä parasta, ”visible mending” on kasvava trendi, jossa vaatteiden paikkaukset saavat näkyä! Tästä hyviä ja helppoja esimerkkejä ovat etenkin kangaslaastarit, joita käyttämällä et tarvitse edes neulaa tai lankaa reiän paikkaamiseen.
Monissa kaupungeissa on myös korjauspajoja, ompelupalveluita tai erillisiä kursseja, joilla vanhoja vaatteita tai vaikkapa huonekaluja kunnostetaan. Esimerkiksi vanhasta 60-70-luvun kirjahyllystä voi tuunata ja kunnostaa kotiinsa uuden ja modernin tv-tason.
”Jotkut ihmiset saattavat muuttaessaan laittaa koko kodin sisustuksen uusiksi. Vanhat huonekalut ovat vaatteiden tavoin kestävämpiä ja laadukkaampia kuin uudet. Nehän ovat täyttä puuta.”
Sirpa Huhtala, intohimoinen käsityöharrastaja
5. Aloita kiertotalous kotoa – älä kaupasta
Kiertotalous ei ala second hand -myymälöistä tai kirpputoreilta, vaan omasta kodista. Siivoa vaatekaappi ja tee ”löytöjä”, yhdistele eri asusteita, tuunaa ja korjaa tai virkistä vaatteita pesulla ja höyryttämällä.
Moni ajattelee olevansa vastuullinen, kun ostaa vain kirppikseltä. Toki second hand ja kirpputorit ovat hyvä asia, mutta jatkuva käytettyjen vaatteiden tai tavaroiden ostaminenkin ovat kuluttamista. Kiertotalouden tarkoitus ei ole vain siirtää ostoksia kaupasta kirppikselle, vaan vähentää kokonaiskulutusta. Siksi matka kestävämpään kulutukseen alkaa kotona, ei second hand -myymälöistä tai kirpputoreilta.
Yksi hyvä kiertotalousteko voi olla myös ostamisen viivästyttäminen. Kun sinulle syntyy tarve johonkin hankintaan, kirjoita se listalle ja odota viikko. Monesti tarve ostaa voi laantua ja huomaat, ettet oikeasti edes tarvitse koko asiaa. Vähintään ainakin heräteostokset vähenevät. Monet myös suosivat vaatteiden tai vaikkapa lasten lelujen osalta sitä, että yksi uusi hankinta tarkoittaa yhdestä asiasta luopumista. Näin vaate- ja lelukaapit pysyvät myös hallittavina.
Kiertotalouden tarkoitus ei ole vain siirtää ostoksia kaupasta kirppikselle, vaan vähentää kokonaiskulutusta. Siksi matka kestävämpään kulutukseen alkaa kotona, ei second hand -myymälöistä tai kirpputoreilta.
Jos siivousurakassa löytyy vaatteita ja tavaroita, joita et oikeasti tarvitse, kannattaa ne myydä tai lahjoittaa eteenpäin. Voit tehdä vaikkapa ”kiertolaatikon”, johon keräät hyväkuntoisia vaatteita tai muita tavaroita. Kun ne laittaa eteenpäin säännöllisesti, ei urakasta kasva liian suurta. Muista kierrättää myös kaappien perälle unohtuneet vanhat kännykät! Niistä saadaan kierrätyksessä talteen arvokkaita materiaaleja.
Kierrätysvaatteiden suosio kasvaa
Laadukkaiden second hand -vaatteiden suosio kasvaa koko ajan, ja luksusbrändit käyvät kaupaksi myös käytettyinä. Parhaimmillaan second hand vähentää vaatteiden ylikulutusta, mutta pikamuoti ja muut vaateteollisuuden ongelmat näkyvät myös kierrätysvaatekaupassa.
