Muumio-omenoita ja pilaantuneita omenoita

Omenoiden muumiotauti kuuluu luontoon, mutta valloilleen sitä ei kannata puutarhassa päästää. Muumio-omenat tartuttavat terveet omenat, ja maassa omenat houkuttelevat myös ei-toivottuja haittaeläimiä. Miten suojaat omenasatoa ja kierrätät muumio-omenat turvallisesti? Omenoita vastaanotetaan Mustankorkean lajittelupihalla ja Laukaan pienjäteasemalla.

Muumio-omenat ovat tuttuja kaikille, joilla on onni iloita puutarhassaan kukkivista ja satoa tuottavista omenapuista. Muumio-omenoita vaivaa omenien sienitauti, joka saa alkunsa usein linnun rikki nokkaisemasta tai muuten vaurioituneesta omenan pinnasta.

– Siksi myös lintujen ja hyönteisten, kuten omenakääriäisen ja pihlajanmarjakoin, vahingoittamat omenat kannattaa poistaa puusta ja maasta heti, neuvoo puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen Jyväskylän Puutarhaseura ry:stä.

Tänä vuonna runsas pihlajanmarjasato suojaa omenapuita pihlajanmarjakoilta, mutta muumiotautia on joka vuosi enemmän tai vähemmän. Pihlajilla esiintyy myös niille omaa muumiotautia.

– Muumiotaudit kuuluvat luontoon, ja kaikilla omenoiden sukuisilla hedelmäpuilla on siitä oma versionsa, jolle ne ovat arkoja, Uosukainen sanoo.

Omat muumiotautinsa on myös päärynä- ja luumupuilla, mutta taudit eivät tartu ristiin.

– Omenapuun muumiotauti tarttuu vain omenoihin, Uosukainen lohduttaa.

”Muumiotaudit kuuluvat luontoon, ja kaikki omenoiden sukuiset puut ovat niille aika arkoja.”

Marjatta Uosukainen, Jyväskylän Puutarhaseura ry

Muumiotauti leviää helposti eläinten ja käsien kautta

Pilalle menneitä omenoita, joista osa on mädäntynyt ja osassa on muumiotauti.
Muumiotaudissa omenaan ilmestyy aluksi pieni ruskea laikku. Laikku laajenee nopeasti, ja yhä suurempi osa hedelmästä ruskettuu. Hedelmän pinnalle muodostuu vaaleita tai valkoisia pistemäisiä itiöpesäkkeitä. Lopulta omena muuttuu kokonaan ruskeaksi, kuivuu ja kovettuu puuhun roikkuvaksi ”muumioksi”.

Muumio-omenan tunnistaa ruskeasta ja kauttaaltaan pehmeästä pinnasta sekä vaaleankellertävistä pilkuista. Ne ovat tuhoajasienen itiöpesäkkeitä, joiden kautta tauti kulkeutuu tuulten mukana jopa satoja metrejä. Tartunta leviää myös hyönteisten, lintujen, haittaeläinten ja ihmiskäsien kautta.

– Siksi muumio-omenat kannattaa kerätä pois, ja poimimiseen on hyvä käyttää keittiö- tai puutarhahanskoja, Uosukainen sanoo. Käsineet on hyvä pestä, ennen kuin niillä kosketaan terveisiin omenoihin. – Heti syötäviin omeniin tauti ei ehdi tarttua, eikä tauti leviä millään konstilla ihmisiin.

Muumio-omenoiden kerääminen pois pihasta on tärkeää, koska maahan pudonneet omenat houkuttelevat paikalle ampiaisia, rottia ja muita haittaeläimiä sekä isojakin nisäkkäitä, kuten kauriita. Helpointa muumio-omenat on kerätä kannelliseen muovisankoon tai vankkaan jätesäkkiin.

Muumiotaudin leviämistä voi ennaltaehkäistä

Omenapuun oksissa on punaisia omenoita. Taustalla näkyy melko villiä luontoa.
Kun kotona on kesä-, syys-, myöhäissyys- ja talviomenaa, kypsyvät omenat eri aikaan ja niitä ehdii syödä ja hyödyntää paremmin.

Itiöemät voivat talvehtia ja tartuttaa seuraavankin vuoden sadon, joten kotipuutarhurilta vaaditaan valppautta. Puutarhaan voi myös valita muumiotautia hyvin kestäviä lajikkeita.

– Arimpia ovat monet kesäomenat, mutta talviomenoissa muumiotautia esiintyy harvemmin, Uosukainen sanoo.

Hän suosittelee leikkaamaan omenapuita. Keskellä kesää kasvaneet pystyoksat, niin sanotut vesiversot, kannattaa leikata viimeistään heinä-elokuun vaihteessa. Vesiversothan eivät tuota hedelmiä. Vanhemmat hedelmiä tuottavat puutuneet versot leikataan kevättalvella.

– Kun vesiversot leikataan kesällä, omenat kypsyvät ja tulevat paremmin näkyviin sekä puun latva on ilmavampi, hän neuvoo. Sienitaudit muhivat lämpimässä ja kosteassa, ja tiheä oksisto altistaa omenat myös hankaamiselle, jolloin muumiotauti voi saada alkunsa omenoiden pintaan syntyneistä rikuista.

”Omenapuita kannattaa leikata, jolloin omenat tulevat paremmin näkyviin ja puun latva on ilmavampi.”

Marjatta Uosukainen, Jyväskylän Puutarhaseura ry

TOP3 tapaa kierrättää muumio-omenat

Muumio-omenat kierrätetään lajittelemalla sekajätteeseen, tuomalla Mustankorkean jätekeskukselle tai Laukaan pienjäteasemalle tai kompostoimalla. Uosukainen hävittää omat muumio-omenansa kotikompostissa.

– Se onnistuu hyvin, kunhan muumio-omenoita ei laita kompostiin kerralla suuria määriä. Mukana pitää olla muutakin kompostoituvaa materiaalia.

Jos omaa kompostoria ei ole, muumio-omenia ei saa laittaa biojätteen joukkoon. Syynä on, ettei muumiotaudin itiöiden tuhoutumisesta biojätteen käsittelyprosessissa ole varmaa tutkimustietoa.

– Haluamme ehkäistä kasvitautien mahdollista leviämistä multatuotteiden mukana, ja siksi muumio-omenat ohjataan meillä muualle kuin biojätteen käsittelyyn, kertoo Mustankorkean palvelupäällikkö Eveliina Kirmanen.

Kuvassa on kauniita omenoita paitsi yhdellä omenalla on muumiotauti.
Muumio-omenat kannattaa poistaa, että ne eivät tartuta muita omenoita.

”Muumio-omenia ei saa laittaa biojätteen joukkoon, koska haluamme varmistaa, ettei muumiotaudin itiöitä pääse leviämään multatuotteiden mukana.”

Eveliina Kirmanen, Mustankorkea

Jäteastia voi painaa omenalastissa 250 kiloa

Kasvitautien leviämisriskin vuoksi muumio-omenoita ei käsitellä Mustankorkean biokaasu- ja kompostointilaitoksissa, vaan ne ohjataan polttoon Tammervoimalle sekajätteen mukana. Sekajäteastiaan saa laittaa pieniä määriä muumio-omenoita: enintään yhden roskapussillisen kerrallaan.

– Olemme laskeneet, että 240-litrainen jäteastia voi painaa täydessä omenalastissa jopa 250 kiloa, Kirmanen sanoo. Suurin sallittu paino on 40 kiloa.

Pienen määrän sääntö pätee myös terveiden ylijäämäomenoiden kierrättämiseen biojätteenä. Koko sadon heittäminen biojäteastiaan on liikaa jäteastioiden muovikauluksille ja jätteenkuljettajille.

– Kyse on ihan jätteenkuljettajien työturvallisuudesta. Kuljettajille on myös kurja tilanne, jos asiakkaan astia menee rikki noston yhteydessä siksi, että se on liian painava, Kirmanen muistuttaa.

”Muumio-omenoita täynnä oleva sekajäteastia voi painaa 250 kiloa eli aivan liikaa!”

Eveliina Kirmanen, Mustankorkea

Muumio-omenille on lajittelupihalla oma paikka

Rivissä on ruskeita jäteastioita, joissa suuressa osassa lukee muumio-omenat. Niiden yläpuolella lukee kyltissä numero 24.
Muumio-omenat ja muutkin omenat kerätään lajittelupihalla ruskeisiin jäteastioihin.

Jos muumio-omenoita tulee runsaasti, ne on parasta tuoda Mustankorkean jätekeskukselle tai nyt uutena juttuna myös Laukaan pienjäteasemalle pienkuormamaksun hinnalla.

– Jätekeskuksen lajittelupihalla on muumio-omenoita varten kymmenen kappaletta 240-litraisia jäteastioita, jotka tyhjennetään kesäaikaan joka arkipäivä, Kirmanen kertoo. Asukkaat ovat toivoneet muumio-omenien keräystä myös Laukaan pienjäteasemalle ja nyt toive on toteutettu ja niitä vastaanotetaan myös siellä.

”Asukkaat ovat toivoneet muumio-omenoiden keräystä myös Laukaan pienjäteasemalle. Nyt toive on toteutettu ja iitä vastaanotetaan myös siellä.”

Eveliina Kirmanen, palvelupäällikkö

Suurta laaria jätekeskuksen lajittelupihalla ei ainakaan toistaiseksi ole , joten kosteat muumio-omenat kannattaa kuljettaa tyhjentämistä helpottavissa sangoissa, joissa voi olla suojana jätepussi.

– Mitä vähemmän irto-omenia putoaa ja jää pyörimään jäteastioiden luo, sitä vähemmän ne houkuttelevat paikalle ampiaisia, Kirmanen lisää.

Muumio-omenien mukana ei saa olla haitallisia vieraslajeja tai haittaeläimiä, kuten espanjansiruetanaa. Ne pitää hävittää pussitettuina puutarhasta erikseen. Toisten tontille omenoita ei saa kipata ilman lupaa. Kielto koskee myös kuntien maa-alueita.

Miksi muumio-omenista peritään pienkuormamaksu?

Pienkuormamaksun ansiosta muumio-omenien kierrätyskustannus kohdistuu juuri niihin asukkaisiin, joilla on omenapuita. Jos pienkuormamaksua ei perittäisi, muumio-omenien kierrätyskustannukset jouduttaisiin kattamaan kaikkien asukkaiden jätemaksuilla.

Pienkuormamaksu määräytyy ajoneuvon mukaan (hinnasto 2026):

  • Henkilöauto: 10,70 €
  • Henkilöauto ja peräkärry: 26,50 €
  • Pakettiauto: 41,80 €
  • Pakettiauto ja peräkärry: 58,10 €

Terveet omenat parempiin suihin!

Kesäkaudella 2025 muumio-omenoita hävitettiin Mustankorkean lajittelupihalla noin sata tonnia eli 60–70 henkilöauton painon verran.

– Tänä vuonna muumio-omenoita on tuotu jätekeskukselle kesän aikana 40 tonnia, ja valitettavasti valtaosa niistä on terveitä ja syömäkelpoisia omenoita, Kirmanen harmittelee. – Muumio-omenoiden mukana polttoon meneekin paljon hyväkuntoista omenaa, joka sopisi esimerkiksi mehustamiseen.

Terveille, mutta kolhiintuneille omenoille ei ole jätekeskuksella erillistä paikkaa, joten muumio-omenien seassa ne ovat ruokahävikkiä. Kekseliäisyydellä isokin sato häviää parempiin suihin.

– Meillä syödään kaikki omenat, kun teen niistä mehuja, hilloan ja kuivaan, Uosukainen sanoo. Myös puutarhan monimuotoisuus auttaa. – Kun on kesä-, syys-, myöhäissyys- ja talviomenaa, sadot kypsyvät eri tahtiin. Ensimmäisen Pirja-puun kesäomenat alkaa olla jo syöty.

Lapsella on päällään hieman hassut varusteet ja hän syö omenaa. Taustalla näkyy isä vetävän jotain perässään.
Omenat ovat parasta syötynä. Ne sisältävät paljon kuituja ja C-vitaaminia ja tukevat sydämen terveyttä.

Vähennä omenajätettä ja ruokahävikkiä

Terveet ylijäämäomenat voi laittaa pieninä määrinä biojätteeseen, mutta parempi olisi myydä tai lahjoittaa ne esim.

  • naapureille
  • sukulaisille ja ystäville
  • työkavereille
  • harrastusporukoille
  • hevostalleille
  • riistanhoitoyhdistyksille
  • sosiaalisen median kautta, esim. puskaradio
  • mehustamoille (Jyväskylän seudulla useita).