Circular Monday kannustaa käyttämään tavaroita pidempään
Julkaistu alunperin 17.11.2025 ja muokattu 9.11.2026.
Circular Monday on maailmanlaajuinen kiertotalouden kampanja, jota vietetään vuosittain Black Fridayta edeltävänä maanantaina. Sen ajatuksena on tehdä kiertotaloudesta tavallinen osa arkea: korjaa, käytä uudelleen, lainaa, vuokraa, jaa ja hanki käytettynä uuden ostamisen sijaan.
Ja mikä parasta, kiertotalouden ei tarvitse tarkoittaa suuria elämänmuutoksia. Aloittaa voi vaikka näistä viidestä asiasta.
Alunperin Circular Monday on syntynyt Ruotsissa vuonna 2017. Se kannustaa järkevään kuluttamiseen, tuotteiden elinkaaren pidentämiseen ja kiertotalouden arvojen vaalimiseen. Kiertotalousmaanantai muistuttaa, että tavaroita ei tarvitse hankkia uutena ja voimme huolehtia jo omistamistamme asioista.
Circular Monday on vastaisku Black Fridaylle tai sittemmin jo Black Weekille tai Monthille. Kiertotalouden teemapäivää vietetäänkin Black Weekin alussa. Lisäksi Luontoliiton Älä osta mitään -päivää vietetään samana päivänä kuin Black Fridayta.
1. Pysähdy ja kysy itseltäsi nämä kysymykset
Moni ostos syntyy hetken mielijohteesta, eikä todellisesta tarpeesta. Siksi ennen kassalle suuntaamista kannattaa pysähtyä hetkeksi ja kysyä itseltään:
- Tarvitsenko tämän oikeasti?
- Voinko lainata tai vuokrata tämän?
- Voinko ostaa tämän käytettynä?
Jo pieni tuumaustauko voi auttaa erottamaan tarpeen mieliteosta. Jos tavara tuntuu vielä viikon päästä tarpeelliselta, sille on todennäköisesti myös käyttöä. Tällöin ostaminen lähtee todellisesta tarpeesta, eikä mainonnan aiheuttavasta hetken mieliteosta.
Kiertotalous ei siis tarkoita vain sitä, mitä ostat, vaan myös sitä, mitä jätät ostamatta.
”Toivoisin, että ihmiset löytäisivät onnen jostain muusta kuin ostamisesta.”
Sirje Stén, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
2. Vaatteen arvo on käyttökerroissa
Edullinen paita ei lopulta ole kovin hyvä ostos, jos se päätyy yksien pikkujoulujen jälkeen kaapin perälle. Vastaavasti hieman kalliimpi vaate voi palvella vuosia ja kerätä kymmeniä tai jopa satoja käyttökertoja.
Siksi ennen vaateostosta kannattaa kysyä: Kuinka monta kertaa oikeasti käyttäisin tätä?
Tiesitkö?
Vaatteita valmistetaan enemmän kuin koskaan, mutta niitä käytetään aiempaa vähemmän. Viime vuosikymmenten aikana vaatteiden tuotanto on lähes kaksinkertaistunut samalla, kun niiden käyttöaika on lyhentynyt.
Arvioiden mukaan osa vaatteista poistetaan käytöstä jo 7–10 käyttökerran jälkeen. Lisäksi merkittävä osa valmistetuista vaatteista jää myymättä.
Lähteet: Ellen MacArthur Foundation, European Environment Agency ja The Guardian
”Vaatekaapin siivous ja inventaario kerta vuoteen vähentää turhaa ostamista. Usein vaatekaapin perälle voi unohtua vaatteita, joita ei edes muista omistavansa.”
Päivi Peltola, viestinnän asiantuntija
EU:ssa kulutettiin vuonna 2022 keskimäärin 19 kiloa vaatteita, jalkineita ja kodintekstiilejä henkilöä kohti. Tekstiilien kulutuksen arvioitiin samalla aiheuttavan noin 355 kiloa CO₂-ekvivalenttipäästöjä henkilöä kohti toimitusketjussa.
Näiden lukujen valossa paras vaate ei välttämättä ole uusi tai edes käytettynä ostettu. Se voi olla se, joka löytyy jo omasta kaapista.
Lähde: Europa
3. Lykkää uuden hankintaa
Uuden tavaran valmistamiseen tarvitaan materiaaleja ja energiaa. Siksi jo olemassa olevan vaatteen, puhelimen, huonekalun tai muun tavaran käyttäminen mahdollisimman pitkään kannattaa.
Tämä näkyy hyvin elektroniikassa. Puhelinta ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että markkinoille tulee uusi malli. Jos laite toimii edelleen omiin tarpeisiin, käyttöä kannattaa jatkaa. Myös EU:n uudet älypuhelimien ekosuunnitteluvaatimukset tähtäävät tuotteiden käyttöiän pidentämiseen muun muassa parantamalla korjattavuutta, päivitettävyyttä ja akkujen kestävyyttä. Euroopan komission mukaan vaatimukset tulivat voimaan kesäkuussa 2025.
Jos puhelin tökkii tai muisti on jatkuvasti täynnä, uuden laitteen ostamisen sijaan voi ensin kokeilla digisiivousta. Poista turhat sovellukset, kuvat, videot ja tiedostot sekä tarkista, voisiko laitteen akun vaihtaa tai laitteen huoltaa. Sitten vasta, kun sähkölaite lopulta tulee tiensä päähän, se kuuluu asianmukaiseen sähkölaitteiden keräykseen.
Sähköromua syntyy valtavia määriä
- Maailmassa syntyi vuonna 2022 ennätykselliset 62 miljardia kiloa sähkö- ja elektroniikkaromua eli noin 7,8 kiloa jokaista maailman asukasta kohti. Vain 22,3 prosenttia määrästä dokumentoitiin asianmukaisesti kerätyksi ja kierrätetyksi. Euroopassa vastaava osuus oli korkeampi, 42,8 prosenttia.
- Vuodesta 2010 vuoteen 2022 sähköromun määrä kasvoi maailmanlaajuisesti 34 miljardista kilosta 62 miljardiin kiloon – eli tuplaantui! Maapallomme ei kestä tällaista jätemäärää.
Lähde: Itu
4. Korjaaminen on nykypäivän supertaito
Ennen korjaaminen oli tavallinen osa arkea. Revennyt vaate paikattiin, irronnut nappi ommeltiin kiinni ja huonekalua kunnostettiin sen sijaan, että se olisi vaihdettu uuteen.
Sama ajatus toimii edelleen. Pieni reikä ei tee paidasta jätettä. Rikkinäinen vetoketju ei välttämättä tarkoita uuden talvitakin ostamista. Kuluneet kengät voivat saada suutarilla vuosia lisää käyttöikää. Myös huonekaluja ja sähköisiä laitteita kannattaa viedä korjattavaksi ennen uuden hankkimista.
Vaatteen korjauksen ei tarvitse edes jäädä piiloon. Visible mending eli näkyvä paikkaaminen tekee korjauksesta osan vaatteen ilmettä. Vaatepaikka tai -laastari saa siis näkyä! Se kertoo vain siitä, että vaatetta on rakastettu ja se halutaan pitää käytässä mahdollisimman pitkään.
Korjaamisen merkitys näkyy myös EU:ssa: esimerkiksi uusien älypuhelinten ja tablettien ekosuunnitteluvaatimuksissa korjattavuus ja käyttöiän pidentäminen ovat keskeisessä asemassa. Ehkä tulevaisuuden luksusta ei olekaan uuden ostaminen, vaan se, että osaa pitää vanhasta hyvää huolta.
”Jotkut ihmiset saattavat muuttaessaan laittaa koko kodin sisustuksen uusiksi. Vanhat huonekalut ovat vaatteiden tavoin kestävämpiä ja laadukkaampia kuin uudet. Nehän ovat täyttä puuta.”
Sirpa Huhtala, intohimoinen käsityöharrastaja
5. Aloita kiertotalous kotoa – älä kaupasta
Kiertotalous ei ala second hand -myymälästä tai kirpputorilta. Se alkaa omasta kodista.
Käy läpi vaatekaappisi. Mitä käytät oikeasti? Voisiko unohtuneen vaatteen yhdistää uudella tavalla? Tarvitseeko jokin vaate vain pesua, huoltoa tai pienen korjauksen päästäkseen takaisin käyttöön?
Sama koskee muitakin tavaroita. Kaappien, varaston ja laatikoiden kätköistä voi löytyä paljon sellaista, jonka olemassaolon on jo ehtinyt unohtaa. Löytyykö esimerkiksi lasten lelukaapista leluja, jotka lapset ovat jo unohtaneet? Voisiko lasten synttäreillä olla teemana kierrätyslahjat?
Kiertotalouden tarkoitus on pitää jo valmistetut tavarat käytössä mahdollisimman pitkään. Jos sinulla itselläsi ei ole niille käyttöä, myy tai lahjoita ne eteenpäin. Käyttökelpoisen tavaran paras paikka on olla käytössä.
Kokeile kiertotalousmaanantaina jotain näistä:
- Korjaa yksi rikkinäinen tavara.
- Laita yksi käyttämätön tavara uudelleen kiertoon.
- Lainaa tai vuokraa ostamisen sijaan.
- Lykkää yhtä suunniteltua ostosta viikolla.
- Ota uudelleen käyttöön jotain, joka on unohtunut kaapin perälle tai ylähyllylle.
Kiertotalous ei ole lopulta kovin monimutkaista. Käytä sitä, mitä jo omistat. Pidä siitä huolta. Korjaa, kun voit. Ja kun tarvitset jotain uutta, mieti ensin, voisiko sen saada käytettynä.
Lähteet ja lisätietoja
Kierrätysvaatteiden suosio kasvaa
Laadukkaiden second hand -vaatteiden suosio kasvaa koko ajan, ja luksusbrändit käyvät kaupaksi myös käytettyinä. Parhaimmillaan second hand vähentää vaatteiden ylikulutusta, mutta pikamuoti ja muut vaateteollisuuden ongelmat näkyvät myös kierrätysvaatekaupassa.
