Mies seisoo keskellä leikattua pajupusikkoa huomiovaatteet päällään. On aurinkoinen kevätpäivä.

”Aina pitää tutkia erilaisia mahdollisuuksia ja miettiä, miten toimintaa voisi kehittää”, Mustankorkean yksikönpäällikkö Jorma Palmu toteaa. Oman tutkimustyön lisäksi Mustankorkea tekee yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa ja meille tehdäänkin vuosittain useita näyttö- tai opinnäytetöitä.

Mustankorkean kalustovastaavana työskentelevä Tomi Gromoff selvitti vuonna 2023 energia- ja ympäristötekniikan opintoihinsa kuuluvassa opinnäytetyössä suljetun loppusijoitusalueen hyödyntämistä aurinkovoiman tuotantoon. Gromoff käsitteli opinnäytetyössään sitä, mitä aurinkosähköjärjestelmän rakentaminen Mustankorkean vuonna 2003 suljetulle jätteen vanhalle loppusijoituspaikalle vaatisi ja millaista hyötyä siitä olisi.

“Aurinkovoima on tulevaisuuden energiamuoto, joten koin tärkeäksi selvittää mahdollisuuksia sen käyttöönottoon. Olen ollut täällä niin pitkään töissä, että tiesin jo hyvin, mistä suunnasta aurinko paistaa parhaiten ja mihin paneelit pitäisi asettaa.”

Tomi Gromoff, laitoshenkilö
Neliönmuotoinen poseerauskuva miehestä huomiovaattete päällään.

Yksikönpäällikkö Jorma Palmu puolestaan kertoo, että aurinkopaneelien mahdollisuutta oli pohdittu Mustankorkealla jo useampi vuosi, joten Gromoffin työ tuli tarpeeseen.

Loppusijoitusalueen taloudellinen hyödyntäminen hankalaa

Gromoffin opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä mahdollisimman kattava selvitys aurinkosähköjärjestelmähanketta varten. Selvityksessä käytiin läpi aurinkovoimalan lainsäädäntöä, lupa-asioita, tuoton ja kannattavuuden suhdetta sekä selvitettiin mahdollisuutta hyödyntää suljettua loppusijoitusaluetta aurinkosähkön tuotannossa. Suljetun loppusijoitusalueen hyödyntäminen muilla tavoin on taloudellisesti hankalaa, mistä syntyi ajatus alueen valjastamisesta aurinkosähkön tuotantoon.

– Opinnäytetyön myötä selvisi, että kokonaissähkönkulutuksessa aurinkoenergian merkitys olisi pieni. Mustankorkealle tehty hiilijalanjälkilaskenta myös osoittaa, että hiilijalanjäljen kannalta parempaan tulokseen päästään ostamalla puhdas energia sähköyhtiöltä verrattuna siihen, että se tuotettaisiin itse. Aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi tuli tässä tarkastelussa nykyisillä sähkönhinnoilla noin kahdeksan vuotta, mutta siinä ei otettu huomioon maanrakennuskustannuksia. Jos ne lasketaan mukaan, takaisinmaksuaika pitenee huomattavasti, Gromoff summaa tutkimuksensa tuloksia.

Huomiovaatteet päällä oleva mies on hyppäämässä pyöräkoneen ohjaamoon. Takana näkyy vihreä hallirakennus.
Tomi Gromoff työskentelee Mustankorkean kalustovastaavana. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa kaluston huolto. Gromoff teki Mustankorkealle opinnäytetyön, jossa hän selvitti, voisiko suljettua jätteen loppusijoitusaluetta käyttää aurinkovoiman tuotantoon.

Vaikka aurinkovoimalaa ei päätetty rakentaa, opinnäytetyöstä oli Mustankorkealle tärkeää tutkimuksellista hyötyä. Sen avulla esimerkiksi selvisi, että käytettävissä oleva pinta-ala on liian pieni tarvittavien hyötyjen saavuttamiseksi.

– Jotta tämä olisi kannattavaa, pitäisi pinta-alan olla merkittävästi suurempi. Takaisinmaksuaika on kuitenkin niin pitkä, että sinä aikana joutuu jo korjaamaan tai uusimaan laitteistoja. Katsoimme siis, että hyöty on plus miinus nolla. Teimme uuden sopimuksen vihreästä sähköstä, mikä auttaa meitä kompensoimaan hiilijalanjälkeämme, Palmu toteaa.

Viime vuonna tutkittiin myös biokaasulaitoksella

Aurinkovoiman lisäksi Suomessa ja muualla maailmalla puhutaan tällä hetkellä paljon hiilidioksidin talteenotosta. Myös Mustankorkealla haluttiin selvittää, voisiko hiilidioksidin talteenotto olla kannattavaa ja kaupallisesti tuotteistettavissa, ja VTT tutki hiilidioksidin talteenottoa biokaasulaitoksemme biokaasuprosessista. Lopputuloksena kuitenkin selvisi, että talteen otetun hiilidioksidin määrä on niin vähäinen, ettei talteenotto olisi järkevää.

Viime vuonna biokaasulaitokselle tehtiin myös näyttötyö laitoksen ennakkohuoltoihin liittyen. Myös tavallinen arki on Mustankorkealla monella tapaa jatkuvaa tutkimusta. Otamme esimerkiksi säännöllisesti näytteitä niin mullasta, jätteistä kuin vesistöistäkin. Seuraamme esimerkiksi biojätteen määrää sekajätteessä ja haluamme olla varmoja siitä, että myymämme multa on korkealaatuista ja täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset.

Lietteen käsittely vaatii tutkimuksia

Mustankorkealla varaudutaan jo siihen, että lähivuosina määräykset puhdistamolietteen käytön suhteen todennäköisesti tiukentuvat, eikä lietettä voida enää käyttää mullan valmistukseen. Siksi selvitämme yhdessä Jyväskylän Seudun Puhdistamon kanssa, voisiko jätteen saada kiertoon tekemällä siitä pyrolyysin avulla biohiiltä. Pyrolyysissä orgaanista ainetta kuumennetaan hapettomassa tilassa, ja lämpötila nostetaan niin korkealle, että bakteerit sekä erilaiset haitta-aineet poistuvat ja hiiltä on turvallista käyttää. Biohiiltä voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena ja kasvualustoissa.

Ennakkohuollolla laskettu kustannuksia

Varsinaisen tutkimuksen lisäksi myös toiminnan kehittäminen on Mustankorkealla tärkeää. Seuraamme jatkuvasti kustannuksiamme ja kilpailutamme esimerkiksi jätekuljetuksia ja urakointeja.

“Huolehdimme siitä, että kaikki menee pykälien mukaan, toiminta on järkevää ja asukkaiden jätemaksuja käytetään järkevästi. Meillä myös tutkimus ja kehitys ovat tärkeässä roolissa, kun toimintaa kehitetään.”

Jorma Palmu, yksikön päällikkö
Mies katsoo kameraan, takana näkyy vihreä sähkölaitteiden jätekontti.

Viime vuosina olemme panostaneet erityisen paljon myös ennakkohuoltoon ja sen kehittämiseen, ja tällä olemmekin saaneet laskettua kulujamme merkittävästi. Aiemmin korjasimme sitä, mikä on rikki. Tämä aiheutti kustannuksia ja katkoksia toiminnassa. Nyt pyrimme ennakoimaan korjaustarpeet mahdollisimman hyvin, jotta voimme ajaa toimintomme hallitusti alas ja suunnittelemaan esimerkiksi jätekuljetukset sen mukaan, että laitos on hetken pois toiminnasta. Näin emme aiheuta vahinkoa ja häiriötä koko ketjulle.

– Ennakkohuollolla ja sen huolellisella suunnitelulla säästämme merkittäviä summia vuodessa, Palmu kertoo.