Nainen ja mies ovat selin kameraan, takana näkyy vihreä iso rakennus sekä autoja sen edessä.

Vuonna 2023 valmistui Mustankorkean ensimmäinen hiilijalanjälkilaskenta. Laskennasta selviää, että suurimmat kasvihuonepäästömme syntyvät sekä suljetulta että nykyään käytössä olevalta jätteen loppusijoitusalueelta. Hiilijalanjälkeä pienentävät esimerkiksi jäteautot, joista suurin osa ajaa biokaasulla.

Mikä ihmeen hiilijalanjälki?

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen tai yrityksen toiminnasta tiettynä ajankohtana aiheutuvaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina, joilla kuvataan sitä, miten paljon päästöt lämmittävät ilmastoa. Ilmastokuorma syntyy kasvihuonekaasujen päästessä ilmakehään. Koska kaikki kasvihuonekaasut eivät ole hiilidioksidia, ilmoitetaan esimerkiksi metaanin määrä siten, miten montaa tonnia hiilidioksidia se ilmastoa lämmittäviltä vaikutuksiltaan vastaa.

Mustankorkean hiilijalanjäljen laskennassa on käytetty vuoden 2022 tietoja. Laskennassa on pyritty ottamaan huomioon kaikki toimintomme. Mukana ovat niin kompostointi- ja biokaasulaitoksen päästöt, kuluttamamme sähkö kuin työkoneidemme käyttämä polttoainekin. Jos tarkkaa, mitattua lukua ei ole ollut tiedossa, olemme käyttäneet arvioinnin apuna erilaisia keskimääräisiä arvoja.

– Hiilijalanjälki on suuntaa antava tieto. Kun laskentaa toistetaan muutaman vuoden välein, nähdään, miten tehdyt toimenpiteet vaikuttavat päästöihin, Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen sanoo.

Suurimmat päästöt loppusijoitusalueilta

Martikainen kertoo, että hiilijalanjälkilaskennan yllättävin tulos olivat suorat päästöt sekä suljetulta että nykyisin käytössä olevalta jätteen loppusijoitusallueilta. Näiden päästöjen osuus on lähes puolet Mustankorkean kokonaispäästöistä. Siksi loppusijoitusalueen sulkeminen ja loppusijoitettavan jätteen määrän väheneminen auttavat pienentämään päästöjämme merkittävästi.

Suljettavalta loppusijoitusalueelta otetaan talteen metaania. Kun metaania ei päästetä vapautumaan ilmakehään, saadaan myös päästöjä vähenemään. Talteen otettu metaani poltetaan soihdussa tai hyödynnetään energiana. Polttamisella voidaan minimoida metaanin aiheuttamaa ilmastokuormaa, sillä metaani, joka on voimakas kasvihuonekaasu, muuttuu palaessaan vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Junan vaunun näköinen vihreä rakennus, jonka vieressä on korkeampi piippu. Sää on harmaa, on talvi.
Vanhalle loppusijoitusalueelle päätyi aikoinaan kaikki jäte, myös biojäte. Kun biohajoava jäte hajoaa vuosikymmenten aikana hapettomassa tilassa, syntyy ilmakehälle haitallista kaatopaikkakaasua. Kaatopaikkakaasu ohjataan Mustankorkealla salaojaputkia pitkin biokaasupumppaamolle, jossa se poltetaan soihdussa. Palaessa ilmakehälle haitallinen metaani muuttuu vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi ja vedeksi.

”Nollapäästöihin emme pääse mitenkään. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että laitoksissamme syntyy fossiilisen polttoaineen korvaavaa, uusiutuvaa polttoainetta.”

Esko Martikainen, toimitusjohtaja

Metaanipäästöjen määrä pienenee myös sen myötä, ettei loppusijoitusalueelle sijoiteta enää biohajoavaa jätettä – ja ylipäätään loppusijoitettavan jätteen määrä on pienentynyt huomattavasti. Tällä hetkellä vain noin prosentti Mustankorkealle asukkailta tulevasta jätteestä menee loppusijoitusalueelle.

– Tytäryhtiöillä on jonkin verran enemmän loppusijoitusalueelle päätyvää jätettä. Sekin on kuitenkin sellaista, joka ei aiheuta metaanipäästöjä, kuten asbestia, eristevillaa ja lievästi pilaantunutta maata, Martikainen kertoo.

Koska loppusijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt, päästään loppusijoitusaluetta sulkemaan suunniteltua hitaammin, jolloin päästöjä ilmaan ei voida välttää. Aivan pientä aluetta ei nimittäin kannata sulkea, vaan yleensä kerrallaan suljetaan hehtaari tai enemmän.

– Kaasunkeräys loppusijoitusalueilta on vähentänyt päästöjämme noin 40 prosenttia, Martikainen kertoo.

Ilmakuva kukkulasta, jossa pienessä osassa on sulkutyöt menossa.
Kesällä 2023 Mustankorkean loppusijoitusalueella oltiin työn tohinassa, kun pientä osaa loppusijoitusalueesta suljettiin.

Sähkö ja jäteautot vaikuttavat myös

Mustankorkean kokonaispäästöt ovat noin 60 000 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (= hiilidioksidia vastaava määrä) vuodessa. Siitä sähkön osuus on noin 1 000 tonnia.

– Sähkön osalta meillä on tarkoituksena siirtyä uusiutuvan sähkön käyttöön. Tällä toimenpiteellä voimme pienentää hiilijalanjälkeämme vuodessa tuon 1 000 tonnia.

Muita keinoja hiilijalanjälkemme pienentämiseen ovat esimerkiksi biokaasun käytön lisääminen edelleen jätekuljetuksissa. Pääosa Mustankorkean jäteautoista kulkeekin jo biokaasulla, ja niiden käytöllä on saavutettu selvä pudotus hiilidioksidipäästöihin verrattuna dieselin käyttöön.

– Helmikuussa 2024 biokaasulla kulki 13 jäteautoa, kun kaikkiaan jäteautoja on 19. Lokakuussa käyttöön tulee vielä neljästoista biokaasulla kulkeva jäteauto, kertoo Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.

Vihreä Mustankorkean jäteauto on ajamassa sisään vihreään halliin.
Mustankorkean jäteautoista 13 kulkee biokaasulla. Yhteensä jäteautoja on 19.

Omien laitosten päästökuormat

Suurimmat päästöt Mustankorkealla tulevat loppusijoitusalueen lisäksi omista laitoksista.

– Nollapäästöihin emme pääse mitenkään. Toisaalta täytyy ottaa huomioon, että laitoksissamme syntyy muun muassa fossiilisen polttoaineen korvaavaa uusiutuvaa polttoainetta. Nämä päästöhyvitykset eivät kuitenkaan suoraan näy laskennassa, Martikainen sanoo.

Martikainen toteaa hiilijalanjäljen laskennan olleen hyödyllistä ja silmiä avaavaa. Kun lähtötilanne on selvitetty, on aika luoda tarkat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi.

– Laskenta korosti myös sitä, että mittaaminen on tärkeää, jotta saamme oikeita lukuja ja tietoa päätöksenteon pohjaksi. Sitäkin aiomme kehittää jatkossa.

Tämän aiomme tehdä:

  • Suljemme loppusijoituspaikkaa hehtaari kerrallaan ja keräämme talteen siellä syntyvää metaania.
  • Siirrymme uusiutuvan sähkön käyttöön.
  • Vaihdamme mahdollisuuksien mukaan loputkin jäteautomme kulkemaan biokaasulla.