Valtakunnallinen jätelaki muuttui – Mustiksen asiakkailla ei mikään!
Biojätteiden lajittelussa on ollut suurta paikallista vaihtelua, koska kunnat ovat voineet päättää lajittelutavoistaan pitkälti itse. Valtakunnallinen jätelaki muuttui viime vuonna ja patisti petraamaan asiassa. Keski-Suomessa homma on ollut hallussa pian 30 vuotta, sillä täällä biojätteet on lajiteltu jo vuodesta 1996.
Valtakunnallinen jätelaki ja jätehuoltomääräykset muuttuivat viime vuonna. Kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamia alkoi koskettaa biojätteen erilliskeräysvelvoite. Se oli monelle suomalaiselle uusi asia, mutta Keski-Suomessa biojätteitä on kerätty erikseen jokaiselta kiinteistöltä pian 30 vuotta.
– Mustankorkean toimialueella on ollut biojätteen lajitteluvelvollisuus jo kauan, ja esimerkiksi Jyväskylässä biojätteet on pitänyt lajitella kaikenlaisissa asuinrakennuksissa vuodesta 1996 asti, kertoo Jyväskylän seudun jätelautakunnan johtava jätehuoltosuunnittelija Saana Minkkinen.
Lakimuutoksella pyritään lisäämään erilliskerätyn biojätteen määrää valtakunnallisesti ja yhtenäistämään lajittelutapoja eri puolilla Suomea.
”Jyväskylässä biojätteet on pitänyt lajitella kaikenlaisissa asuinrakennuksissa vuodesta 1996 asti.”
Saana Minkkinen, Jyväskylän seudun jätelautakunnan johtava jätehuoltosuunnittelija
Mustankorkean toimialueen yli 180 000 asukkaasta noin puolet kompostoi ja puolet kiinteistöistä kuuluu biojätekeräykseen. Muualla Suomessa biojätteen erilliskeräys kosketti vuonna 2024 ensimmäistä kertaa noin 400 000 kotitaloutta.
Lähde: Suomen Kiertovoima ry
Selkeä linja on lajittelussa paras
Valtakunnallinen jätelaki on muuttunut lähes jokaisella hallituskaudella, mikä voi olla asukkaiden lajittelutottumusten kannalta hankalaa. Mustankorkean linja on pysynyt samana vuosikymmenet.
– Keski-Suomessa biojätteiden lajittelu hallitaan jo uusimman jätelain vaatimalla tavalla, ja kaikilla vakituisilla asunnoilla ja mökeillä on omat biojäteastiat, kimppa-astiat tai kompostorit, kertoo Mustankorkean viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Aho tyytyväisenä.
Uusimman jätelain mukaan biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee kaikenkokoisia rivi- ja kerrostaloja, omakoti- ja paritaloja sekä vapaa-ajanasuntoja yli 10 000 asukkaan taajamissa. Taajama-rajat muuttuvat kuitenkin jatkuvasti, mikä hämmentää asukkaita.
– Monessa kunnassa asukkaille saattaa olla epäselvää, mitkä alueet kuuluvat lajitteluvelvoitteen piiriin ja mitkä eivät, joten on selkeämpää, kun velvoite koskee ihan kaikkia, Minkkinen toteaa.
Hänestä onkin järkevää tehdä vapaaehtoisesti enemmän kuin laki vaatii. Biojätteen lajittelu ei ole ainoa asia, jossa Jyväskylä on edelläkävijä.
– Jätehuoltoa kehitetään meillä koko ajan ennakoivasti, ja esimerkiksi muovin kiinteistökeräys tuli mahdolliseksi keskisuomalaisille taloyhtiöille ennen valtakunnallista lainsäädäntöä.
Uusin lakimuutos ei näkynytkään Jyväskylän seudun asukkaiden arjessa mitenkään, vaan pelkästään viranomaisten toimintaan tarvittiin pientä viilausta.
– Kaikkien 180 000 asukkaan tiedot olivat meillä jo kasassa, joten uutta oli ainoastaan jätelain mukaisen kompostointirekisterin ylläpidon aloittaminen, Minkkinen kertoo. Kompostorien tietojen päivittämisestä onkin lähetetty joillekin asukkaille tekstiviestimuistutuksia, ja kotitalouksissa on tehty kompostointitarkastuksia.
”Kaikkien 180 000 asukkaan tiedot olivat jo kasassa, mutta kompostorien tietojen päivittämisestä on lähetetty joillekin asukkaille tekstiviestimuistutuksia.”
Saana Minkkinen, Jyväskylän seudun jätelautakunnan johtava jätehuoltosuunnittelija
Pitkään jatkuneella lajitteluvelvollisuudella on vaikutusta! Vuonna 2023 toteutetun tutkimuksen mukaan keskisuomalaisessa sekajätteessä oli biojätettä hieman alle 16 %. Kun pehmopaperit lasketaan mukaan, biojätettä oli 21 % (pehmopaperit eli käytännössä talouspaperi kuuluu lajitella biojätteeseen). Valtakunnallisesti biojätteen määrä sekajätteessä on noin puolet suurempi, 30–40 %.
Lajitteluneuvonta kouluissa on tehokasta
Keskisuomalaisilla on ollut hyvin aikaa opetella biojätteiden lajittelun salat, mutta Mustankorkean jäteneuvojat eli kierrätyskoutsit auttavat silti asukkaita ahkerasti lajittelussa.
– Mustankorkean kierrätyskoutsin voi kutsua kertomaan lajittelusta vaikkapa taloyhtiön pihatalkoisiin, Aho vinkkaa.
Minkkisestä lajitteluneuvonta on tärkeää aloittaa varhain, ja siksi kierrätyskoutsit käyvät paljon kouluilla ja päiväkodeissa.
– Lasten mukana tieto esimerkiksi ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä kulkee koteihin.
Ymmärrystä lajittelun hyödyistä lisätään myös kompostointitarkastuksilla. Vuoden 2025 tarkastuksia tehdään touko-heinäkuussa. Vaikka viranomainen pystyy tarkastamaan vuosittain vain pienen määrän kotikompostoreita, tarkastuskäynti antaa mahdollisuuden jutella suoraan asukkaiden kanssa lajittelusta.
– Moni saattaa esimerkiksi yllättyä, että kompostori vaatii toimiakseen työtä, Minkkinen sanoo. – Samalla kompostointi kuitenkin vähentää biojätteen tyhjennyskustannuksia.
Toinen mahdollisuus vähentää kustannuksia on naapurin kanssa yhteinen jätekimppa. Se puolittaa kulut. Esimerkiksi 120–140 litran jäteastian tyhjennyksen hinta* putoaa 5,81 eurosta alle 3 euroon (*vuoden 2025 hinnat, kts. hinnasto).
Lajittelu onnistuu pienessäkin kämpässä
Minkkinen on kuullut lukemattomia selityksiä sille, miksi biojätettä ei haluta tai pystytä lajittelemaan erilleen sekajätteestä. Asiaa on myös tutkittu paljon.
– Tyypillinen syy on, ettei lajittelua ole koskaan opeteltu, tilat ovat liian pienet tai biojäte koetaan ikävän haisevaksi. Sinänsähän biojätteen vieminen esimerkiksi taloyhtiön jätekatokseen on mahdottoman helppoa!
Minkkinen asuu itse kerrostalokaksiossa ja tunnistaa tilanpuutteen haasteet.
– Olen kokenut kätevimmiksi säiliöt, joihin mahtuu neljä eri jätejaetta ja joita voi käyttää tuoleina, kun on vaikkapa vieraita kylässä.
Myös toisto, toisto ja toisto auttaa.
– Biojätteen lajittelusta ja viemisestä tulee vähitellen tapa. Itse vien biojätteet taloyhtiön jäteastiaan aina samalla, kun lähden koiran kanssa ulos.
Minkkinen korostaakin, että kaikkiin tilanteisiin löytyy ratkaisu. Netti on pullollaan käytännön vinkkejä, ja aina voi myös soittaa jätehuoltoviranomaiselle tai Mustankorkealle kysyäkseen neuvoa.
– Jos esimerkiksi biojätettä tulee hyvin vähän, on mahdollista hankkia naapurin kanssa yhteinen astia tai ihan pieni kotikompostori.
Miksi biojätteen lajittelu kannattaa?
- Biojäte on arvokasta raaka-ainetta, josta saadaan biokaasua ja multatuotteita.
- Sekajätteen joukossa biojätteen ravinteet menevät hukkaan, koska sekajäte poltetaan.
- Tarkka lajittelu pitää jätehuollon hinnat kurissa: biojäte lisää sekajätteen painoa ja kosteutta, mikä nostaa sekajätteen keräys- ja kuljetuskustannuksia.
- Sekajätteen seassa oleva biojäte heikentää energiantuotannon tehokkuutta ja kuluttaa voimalaitoksen laitteistoja.
- Lajittelemalla biojätteesi olet mukana edistämässä kiertotaloutta ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.
Tee Monsteri onnelliseksi – lajittele biojätteet!
Mustankorkealla biojätteen lajitteluun on haluttu innostaa etenkin lapsiperheitä Mustankorkean Monsterin avulla. Monsterille nimittäin iskee nälkäkiukku, jos biojäte eksyy vahingossa sekajätteeseen. Tämä valloittava hahmo lumosi lapset ja auttoi varmasti isompiakin lajittelijoita poistamaan oman mielen mörköjä lajittelun tieltä.
