Mustankorkean jätekeskukselle saapuessa silmät saattavat kiinnittyä mäen päällä kasvavaan tiheään pensaikkoon. Se ei ole sattumanvaraista metsittymistä, vaan harkittu ja monipuolinen osa jätehuollon kiertotaloutta: pajun kasvatusta.  

– Suljetut loppusijoitusalueet haluttiin ottaa hyötykäyttöön. Päätimme istuttaa niille pajua, joka paitsi estää hajujen ja roskien leviämistä, myös tuottaa meille kompostoinnin tukiaineita, kertoo kompostointilaitoksen laitospäällikkö Miika Reili. 

Mustankorkea Oy on tällä hetkellä Suomen mittakaavassa suuri pajun kasvattaja, sillä kasvatusalaa on yhteensä noin 13 hehtaaria. Muualla Suomessa suljettuja loppusijoitusalueita on hyödynnetty esimerkiksi aurinkopaneelien sijoituspaikkoina tai ne ovat heinittyneet ilman mitään hyödynnystapaa. Pajujen kasvattaminen näin laajassa mittakaavassa on Suomessa ainutlaatuista.   

Miksi Mustankorkealla kasvatetaan pajuja? 

Mustankorkean alueella sijaitsee useita suljettuja loppusijoitusalueita. Nämä alueet ovat ennen toimineet “kaatopaikkoina”, joihin jätteitä kuormattiin ennen nykyaikaisen, kiertotalouteen perustuvan jätehuollon kehittymistä.   

Nykyään nämä alueet on suljettu viranomaisvaatimusten mukaisesti. Niiden päälle on rakennettu kerroksittaiset pintasuojarakenteet, jotka estävät esimerkiksi sadeveden pääsyn jätetäytön sisään sekä estävät metaania sisältävän kaatopaikkakaasun karkaamisen ilmakehään hallitsemattomasti.  

Pintasuojarakenteiden päälle lisätään päällimmäiseksi aina kasvukerros, joka alkaa nopeasti heinittymään ja kasvattamaan esimerkiksi erilaisia rikkakasveja. Heinittyneet ja rikkakasveja kasvavat alueet jäivät Mustankorkeallakin aikaisemmin hyödyntämättömiksi. 

Nykyään jätekeskuksen alueella sijaitsee vain yksi käytössä oleva loppusijoitusalue, johon menee enää pilaantuneita maa-aineksia, asbestia, tuhkaa sekä mineraalivillaa ja tasolasia.  

Käyttämätön hyötykäyttöön 

Ratkaisua alettiin etsiä kompostilaitoksen puolelta. Mustankorkean kompostoinnissa syntyy kompostirejektiä, sivutuotetta, jolle ei aiemmin ollut selkeää käyttökohdetta.  

– Kehitimme ratkaisun, jossa voidaan hyödyntää sekä suljetut loppusijoitusalueet että kompostoinnin sivutuotteet, Reili kertoo.  

Pajujen kasvatus osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Pajuja on istutettu jo noin 13 hehtaarin alueelle, ja kompostirejektiä on käytetty niiden kasvualustana. Näin alueet on saatu aktiiviseen hyötykäyttöön, ja samalla kompostoinnin sivutuotteelle on löytynyt ekologinen ja käytännöllinen käyttötarkoitus. 

Miten pajut istutetaan? 

Mustankorkealla pajujen kasvatus alkoi noin kymmenen vuotta sitten. Pajujen istutus ja korjuu tapahtuu vaiheittain, vuosittain käsitellään noin 1–2 hehtaaria.  

Ennen istutusta suljetuille loppusijoitusalueille levitetään aina uusi 40 cm kasvukerros kompostirejektistä.  

Kompostirejektistä tehtävä kasvualusta levitetään syksyllä. Talven jälkeen kasvualustan kosteus ja tiivistynyt rakenne ovat optimaaliset pajujen istutusta ja kasvuun lähtöä ajatellen.   

– Pajun kasvamiselle suurin haitta on kuivuus, Reili selventää.  

Varsinainen pajujen istutus tehdään toukokuussa, kun yöpakkaset ovat jo väistyneet. Pajun istutusmateriaali toimitetaan Tanskasta pakastettuina, jotta ne eivät ehdi versoa ennen istutusta.  

Istutus tehdään traktorin perässä vedettävällä istutuskoneella. Istutuskoneen päällä istuu kaksi työntekijää, jotka syöttävät pajut istutuskoneeseen. Istutuslaite katkaisee noin kolme metriä pitkästä pajusta 30-40 cm pituisia pajupistokkaita ja työntää ne kasvualustaan. Kasvualustan pinnalle pajupistokkaasta jää näkyviin vain parikymmentä senttiä, josta pajun versojen kasvu alkaa. Kun paju myöhemmin katkaistaan, se lähtee uudelleen kasvamaan ja versomaan katkaistusta pajun kanto-osasta.  

Pajut hyödyntävät kasvussaan kasvualustassa olevat kompostin ravinteet, jotka palaavat kompostointiin, kun korjatut pajut myöhemmin murskataan tukiaineeksi.  

”Paju hyödyntää kasvuunsa kasvualustassa olevat kompostin ravinteet, ja kun se käytetään uudelleen kompostin tukiaineena, ravinteet palaavat takaisin prosessiin.” 

Miika Reili, kompostointilaitoksen laitospäällikkö 

Miksi juuri paju? 

Kasvatusalueen kehitys alkoi koeistutusten tekemisestä pienelle alueelle. Tarkoituksena oli selvittää, mikä puulaji soveltuisi parhaiten loppusijoitusalueiden hyötykäyttöön. Kokeilussa mukana olivat leppä, koivu, hybridihaapa ja paju. Testien perusteella paju osoittautui selvästi parhaaksi vaihtoehdoksi.  

Testivaiheessa juuristoa kaivettiin auki ja havaittiin sen pysyvän pintakerroksessa. Tämä oli lopullinen varmistus valinnalle.  

– Paju on paitsi ekologisesti ja käytännöllisesti sopiva puulaji, myös rakenteellisesti turvallinen vaihtoehto suljetuille loppusijoitusalueille, Reili perustelee.  

Pajujen juuristo on erityisen sopiva suljetuille loppusijoitusalueille, sillä se ei kasva syvälle eikä riko pintasuojarakenteita. Tämä on tärkeää, koska rakenteiden rikkoutuminen voisi johtaa sadeveden pääsyyn jätepenkkaan ja aiheuttaa ympäristöriskejä. Pajujen pintajuuristo pysyy kasvukerroksessa ja tukee alueen sulkemisen tavoitteita.    

Mihin pajuja käytetään?  

Pajut kasvavat alueillaan 4–5 vuotta, minkä jälkeen ne korjataan. Istutusten porrastaminen mahdollistaa sen, että lähes joka kevät istutetaan uutta ja joka talvi korjataan vanhaa. 

Viimeksi talvella 2024-25 pajuja korjattiin noin neljän hehtaarin alueelta. Korjatut pajut kasataan ja kuivatetaan kasassa kevään ja alkukesän ajan. Kuivauksen jälkeen ne murskataan.  

Murskattu pajuhake hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena. Muuten kompostoinnin tukiaineena käytetään muun muassa murskattua rakennuspuuta ja risujätteitä, mutta nyt Mustankorkea voi hyödyntää pajuistutuksia, jotka kasvavat kompostilaitoksen vieressä. Tämä vähentää tarvetta ostaa puuhaketta ulkopuolelta ja tekee prosessista entistä paikallisempaa ja kestävämpää. Pajut ovat siis merkittävä osa kompostointiprosessia.  

Ympäristöhyötyjä monella tasolla  

Pajut tarjoavat monia lisähyötyjä jätekeskuksen ympäristössä. Pajut kasvavat tiheästi ja peittävät rikkakasvit ja haittakasvit alleen estäen niiden leviämisen ympäristöön. Pajujen pensasmainen kasvusto toimii myös esteenä hajujen ja roskien leviämiselle jätekeskuksen ulkopuolelle.  

Pajujen muodostama “viidakkomainen” kasvusto tarjoaa myös elinympäristön monille eläimille, kuten kauriille. Kauriit saattavat katkoa pajun versoja ja syödä kuorta, mutta ne eivät aiheuta isoja tuhoja kasvustolle. Ainut merkittävä uhka pajulle on istutusvaiheen kuivuus.