Perunankuoret, kahvinporot, pehmopaperit ja muut biojätteet kuuluvat biojäteastiaan. Pieneltä tuntuva teko on hyväntekemistä kotiseudullemme, Suomelle ja ympäristölle.

Täällä meidän kulmillamme biojätteen erilliskeräystä ja hyödyntämistä on tehty jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Viime vuonna alueeltamme kerättiin yli 12 000 tonnia biojätettä. Siitä valmistettiin vajaa 44 000 tonnia multaa ja 733 tonnia biokaasua. Se tarkoittaa jopa paria miljoonaa multasäkkiä ja hyvinkin viittätoista miljoonaa ajokilometriä uusiutuvalla energialla.

Olet hyvä, kun lajittelet. Kiitos.

12 000

tonnista kerättyä biojätettä saadaan

733

tonnia biokaasua ja

43 500

tonnia multaa, aika huikeaa!

Lajittelutarinoita

Olemme saaneet ison nipun lajittelumuistoja biojätteen erilliskeräyksen 30-vuotisjuhlan tiimoilta ja päässeet niiden myötä ihailemaan keskisuomalaisten arjen hyväntekemistä. Kiitos! Vuosikymmenet lajitelleiden Aija Luoman ja Liisa Pusan tavat ovat erilaiset, mutta vaikutin sama. Hauskoja muistoja mm. rintarossista ja kanoista löydät alta.

Kompostiguru Aija

Mustankorkea hakee biologi Aija Luoman portinpielestä minimaalisen sekajätekuorman. Huolellinen lajittelija kierrättää kaiken mahdollisen; biojätteen oman kompostorin kautta.

Lue mitä kompostorista kerran löytyi

Mistä inspiraatio?

”Nelisenkymmentä vuotta sitten Nuorisoverstaalta tarjottiin vanhoista arkkupakastimista muokattuja kompostisäiliöitä. Sellaisen mekin hankimme: muistaakseni niitä sai jopa ilmaiseksi. Arkun kylkeen oli rakennettu hyvin toimiva tyhjennysluukku. Tummanruskea väri upposi hienosti maisemaan.”

Alkupanos lautasilta

”Muistan hyvin ensimmäisen yhteisen päivämme. Vahdin nelilapsisen perheemme päivällisruokailua kuin haukka saalistaan. Nyt oli lupa ja ihan määräyskin jättää hieman ruokaa, ’että sienet ja bakteerit pääsevät heti töihin.’  Kuiviketta löytyi pihastamme. Syntynyt multa ravitsi perennapenkkiä ja marjapensaita.

Multaa ja hopeaa

”Komposti antoi kerran toisenlaisenkin aarteen. Eräs kevättyhjennys paljasti jo kadonneeksi julistamani hopeisen filigraanirintakorun. Sillä oli kovasti tunnearvoa, sillä olin saanut sen hyvin kauan sitten Lontoon tuliaisena. Selvisipähän sekin, että korun neula ei ollutkaan hopeaa, se nimittäin oli kompostointiprosessissa ruostunut.”

Säiliö ruostui, rakkaus ei

”Pikkuhiljaa ruostui myös vanha kompostori. Hankimme tilalle uuden, jonka kanssa eletään edelleen ja tullaan hyvin juttuun. Lajittelu ja kompostointiprosessi sujuu kätevästi niin, että talvisin muutamme keittiön sekajäteastian kuivikeastiaksi ja sitten taas kesällä kuiviketta saadaan puutarhasta.”

Paljon iloa, vähän vaivannäköä

”Hiukan puuhaa kompostoinnista on, mutta on ilo seurata prosessia, jossa porkkanankuoret ja kahvinsuodattimet muuttuvat ravinteikkaaksi mullaksi. Kovat pakkastalvet, joita onneksi vieläkin on, tuovat toki oman mausteensa kompostointiin. Kuumalla vedellä täytetyt muovikanisterit ovat toimineet kompostorin sisällä ja lapioitu lumi ulkopuolella.”

Harmaatukkainen nainen möyhii kompostoria. Hänellä on silmälasit ja päällään kaunis kukkatakki.
Aija Luoman perheessä biojätteet kiertävät suljetun kompostorin kautta kypsymään kolmiosaiseen avokompostiin, puutarhajätteiden seuraksi. Punaiseksi, keltaiseksi ja vihreäksi maalatut hillopurkinkannet muistuttavat, missä lokerossa on jo kukkapenkkeihin valmista multaa.

”Biojätteen lajittelu on ollut itsestäänselvyys jo lapsuudesta. Kotikunnassani Leivonmäellä lajittelu ja kierrätys oli läsnä jo ala-asteen opetuksessa 1990-luvun puolivälissä. Katsoimme yhdessä Ylen Koulu TV:n ohjelmaa ”Kertomuksia kaatopaikalta”. Se jäi elävästi mieleen. Lajittelua tehtiin tunnollisesti heti kun taloyhtiöön ilmestyivät keräysastiat. Nykyisinkin omakotiasujana jätteiden lajittelu on lähtemätön osa arkea ja helppo toteuttaa.”

Evita

Keräysastiaa suosiva Liisa

Ympäristöalalla toimiva Liisa Pusa kehuu taloyhtiönsä siistiä jätepistettä biojäteastioineen. Kimmoketta kierrättämiselle ovat antaneet muun muassa ekologian opiskeluihin kuuluneet kaatopaikkakäynnit ja lapsuuskodin onnelliset kanat.

Lue miten kiertotalous oli osa arkea jo vuonna -96

Kierrätys oli luontevaa

”Asuimme vuonna 1996 Jyväskylän keskustassa kerrostalossa. Olimme heti alusta asti mukana. Enää ei tarvinnut laittaa luonnonvastaisesti bio- ja sekajätteitä samaan roskikseen – mikä helpotus! Olen kotoisin maatilalta, jossa kiertotalous oli arkea jo ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Kaikki mahdollinen käytettiin uudelleen, ja ruuantähteet päätyivät kanoille, jotka olivat järjestelyyn varsin tyytyväisiä.”

Taloudellisestikin hyödykästä

”Biojätteiden kierrätys on sujunut, ja sujuu edelleen, rutiinilla. Mielestäni se on osa hyvää, toimivaa arkea. Jokainen meistä voi lajitella ja kierrättää jätteensä ja kantaa näin kortensa kekoon paremman, puhtaamman ympäristön puolesta. Biojätteestä tuotettava multa ja biokaasu ovat oivallisia kiertotaloustuotteita. Olen työasioissa saanut kulkeakin biokaasuautolla.”

Paras vinkki lajitteluun?

”Kannustan ainakin kokeilemaan, koska se on täällä tehty niin helpoksi. Pieni biojätteen keräysastia sopii vaikka tiskipöydälle. Vuorina on hyvä uusiokäyttää kaupan paperiset hedelmäpussit. Lähikirjastostamme on myös saanut sanomalehdistä taiteltuja pusseja. Pohjalle vielä huokoista kartonkia, vaikka munakennoista tai pehmopaperirullien hylsyistä. Helppoa ja siistiä!”

Tärkein oppi siirtyy eteenpäin

”Suurimpana saavutuksenani kierrätys- ja lajittelurintamalla pidän sitä, että olen opettanut nyt jo aikuiset lapseni kuluttamaan vastuullisesti ja kierrättämään. Esimerkiksi vaatteet hankitaan pääasiassa kirppareilta tai kierrätysryhmistä. Kun harkitsee ja hillitsee omaa kulutustaan, jätettä syntyy vähemmän. Kuten sanotaan, paras jäte on syntymätön jäte.”

Silmälasipäinen nainen katsoo kameraan ja hymyilee vienosti. Hänellä on päässään sininen pipo ja takana näkyy suomaista luontoa.
Liisa Pusalle biojätteiden lajittelu on luonteva valinta kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Vielä tärkeämpää on jätemäärän vähentäminen omia kulutustottumuksia tarkastelemalla.

”Olen lajitellut biojätteen aina. Jo lapsena kotona äiti kompostoi biojätteen omassa kompostorissa, koska synnyinkunnassani ei biojätettä vielä 90-luvulla kerätty. Äiti oli oppinut tavan omalta isältään, joten tässä ollaan biojätekierrättäjiä jo vähintään kolmannessa polvessa!”

Johanna

Kissanruoasta kukkamultaa

Pysäytimme toimitusjohtajamme Esko Martikaisen sekä viestintä- ja asiakkuuspäällikkömme Piia Ahon kertomaan omista kierrätystottumuksistaan.

Lue, mitä Esko ja Piia vastasivat

Milloin aloitit biojätteen lajittelun?

Esko Vuonna 1990 hommasin silloiseen asuintaloomme lämpökompostorit, joita opettelin hoitamaan.

Piia Vuonna 2003, kun muutin työn perässä
Jyväskylän seudulle.

Mikä sai sinut aloittamaan?

Esko Ekologin ja biologin koulutus sekä halu saada biojätteistä multaa pihan laittamiseen.

Piia Opiskelun herättämä tietoisuus: ympäristö­asiat kiinnostivat jo peruskoulussa.

Miten biojätteen lajittelu näkyy arjessasi?

Esko Se on aivan rutiinia. Taloyhtiössämme on syväkeräysastiat ja kotona astiat joka jätelajille.

Piia Lajittelu on osa perheen arkea. Astia­keräyksen helppous miellyttää.

Mikä motivoi jatkamaan?

Esko Tieto siitä, että biojäte hyödynnetään! Monilla saattaa motivaatiota alentaa se, ettei tiedä, minne biojäte menee. Käytännössähän kaikki jätteet menevät hyödynnettäviksi; myös jäljelle jäävä sekajäte energiana jätevoimalassa.

Piia Ajatus siitä, että arkisilla teoilla hoidan oman osuuteni. Isot virrat koostuvat pienistä puroista. Ja toki myös työn tuoma tieto siitä, mitä bio­jätteestä tehdään.

Mitä sanoisit heille, jotka eivät vielä lajittele?

Esko Kannattaa aloittaa, vaikka se hiukan vaivannäköä vaatisikin. Sama koskee kaikkea lajittelua. Asialla on myös taloudellinen merkitys. Suomi voisi välttyä sakkomaksuilta, jos saisimme esimerkiksi muovipakkausten kierrätysasteen nousemaan tavoiteltuun 50 prosenttiin nykyisestä 30 prosentista.

Piia Sanoisin, että pienilläkin teoilla on iso merkitys ympäristölle. Täällä Mustankorkean koti­kulmilla bio­jätteestä syntyy komposti­multaa ja mm. jäte­autojen polttoaineena käytettävää biokaasua.

Mikä on kotonanne yleisin biojäte?

Esko Krantun kissamme eväät, jotka jäävät usein kuppiin kuivumaan.

Piia Kahvinporot suodatinpusseineen – etätyön sivuvirtoja!

Silmälasipäinen mies katsoo hymyillen kameraan. Hänellä on päällään kauluspaita ja takki.

Kun lajittelet biojätteen, tuet paikallista päästötöntä kasvua

Biokaasu

Biojätetteestä jalostetaan paikallista, päästötöntä ja edullista liikennepolttoainetta.

Multa ja Omapiha

Jäljelle jäävästä mädätteestä tehdään kompostilannoitettua, ravinteikasta ja laadukasta multaa.

Haluatko lukea lisää ajankohtaisia asioita kierrätyksestä?

Kolme muotinäytökseen puettua mallia istuvat kyykyssä takahuoneessa.

Mustankorkean poistotekstiilit loistavat rouheassa vaatemallistossa

Tiedätkö, mitä on upcycling? Muotoilija Milja-Liina Myllyntaus toteutti sitä käytännössä luodessaan Mustankorkean poistotekstiileistä juhlavan vaatemalliston. Kekseliäisyydellä moni jätteeksi…

Nainen haravoi kohopenkin multaa. Taustalla näkyvät puutarha sekä punainen omakotitalo.

Näin perustat kukkapenkin helposti nurmikon päälle

Tiesitkö, että kukkapenkin voi istuttaa kätevästi kohopenkkinä myös nurmikon päälle? Tämä onnistuu oikeilla materiaaleilla, eli maatuvalla kukkapenkin pohjalla…

Keltatakkinen nainen kastelee kukkia. Takana näkyy kasvihuonetta.

Multatuotteissa on eroja – tiedätkö, miten kompostimullat eroavat muista? 

Mustankorkean multatuotteiden ainesosaluettelo näyttää erilaiselta kuin useimpien säkkimultien. Istutus- ja nurmikkomullan kasvuvoima tulee lähempää kuin teollisesti lannoitettujen multien, ja eroja on myös…