Nainen ja mies katsovat tietokoneen ruutua jossain toimistorakennuksessa.

Miten paljon tietoa suuren jätekeskuksen toiminta vaatii? Millä keinoilla tietoa jaetaan ulospäin viranomaisille? Vaaka-asema toimii kaiken jätedatan solmukohtana ja eräänlaisena jätekeskuksen ”lennonjohtopaikkana”. Siellä jokainen jätekuorma muuttuu tiedoksi, jota tarvitaan niin viranomaisraportointiin kuin jätehuollon suunnitteluun.

Vaaka-asema on Mustankorkean jätekeskukselta löytyvä punnituspiste, jonka ohi kotitalousasiakkaat huristavat peräkärryineen suoraan lajittelupihalle. Sen sijaan kaikki yritysasiakkaat ja muut raskaalla kalustolla liikkuvat pysähtyvät vaa´alle. Siellä tarkistetaan, kuinka paljon kuormat painavat ja mitä ne sisältävät.

– Vaaka-aseman kautta kulkevat esimerkiksi kaikki Mustankorkean jätteenkuljetuskumppanit, jotka tyhjentävät jäteastioita kotipihoissa, kertoo Mustankorkean ERP- ja laatuasiantuntija Jaakko Tarvainen.

Mustankorkea vastaanottaa vaaka-aseman kautta myös yritysten liete- ja puutarhajätekuormia. Lisäksi vaaka-asemaa hyödyntää jätekeskuksen alueella toimiva  Verdis Oy, joka tarjoaa jätehuollon palveluita yrityksille.

Montako tonnia jätettä saadaan ottaa vastaan vuodessa?

Jätekuormat pystytään punnitsemaan 20 kilon tarkkuudella, mutta jätemäärät kirjataan ylös tonneina. Jätemäärät ovatkin massiivisia, ja erityisesti vastaanotetun jätteen määrää on seurattava tarkasti.

– Ympäristöluvassamme on määrätty, kuinka paljon jätteitä saamme käsitellä ja varastoida jätekeskusalueella, kertoo Mustankorkean ERP- ja ympäristöasiantuntija Salla Kauppinen.

Ympäristölupa sisältää monia erilaisia jätteitä, sillä Mustankorkealla käsitellään kaikenlaista niin asukkaiden kuin yrityselämän tuottamaa jätettä.

Rekka asioimassa Mustankorkean vaaka-asemalla
Jätekeskuksella asioi paljon raskasta liikennettä tuomassa suurempia jätekuormia.

– Saamme ottaa vastaan esimerkiksi biokaasu- ja kompostointilaitoksillamme jätteitä yhteensä 68 000 tonnia, Kauppinen kertoo. Määrä vastaa 1 700 täysperävaunurekallista, joista muodostuisi peräkkäin aseteltuna yli 40 kilometrin mittainen jono.

Vaaka-asemalla kerätty tieto linkittyy kaikkeen Mustankorkean toimintaan laskutuksesta kompostointi– ja biokaasulaitosten huoltojen suunnitteluun. Esimerkiksi kompostointilaitoksen prosessia ei voi keskeyttää milloin tahansa, ettei biojätteiden käsittely keskeydy.

– Kun tiedämme, paljonko jätettä on tulossa sisään, sille osataan varata riittävästi varastointitilaa ja henkilöstöä käsittelyä varten, Tarvainen sanoo. Moni käsittelyprosessi kaipaa myös erilaisia tukiaineita. Esimerkiksi biojätteen kompostoinnissa tarvitaan puuhaketta.

”Kun tiedämme, paljonko jätettä on tulossa, sille osataan varata riittävästi varastointitilaa ja henkilöstöä käsittelyä varten.”

Jaakko Tarvainen, ERP- ja laatuasiantuntija
Nuori mies hymyilee kameralle. Hänellä on päällään harmaa neulepaita.

Minkälainen on Mustankorkean ympäristölupa?

Mustankorkean jätekeskuksen toimintaa ohjaa ympäristölupa, joka on lähes 180-sivuinen dokumentti. Ympäristölupa määrittelee, minkälaista jätettä voidaan ottaa vastaan ja miten paljon, minkälaisissa paikoissa jätteitä saa jätekeskuksella varastoida ja mitä jätteille saa alueella tehdä. Tavoitteena on, että jätteen käsittely kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Ympäristölupaan kuuluu vuosittainen ympäristöraportointi, joka ei onnistu ilman vaaka-asemalla kerättyä tietoa:

  • Tiedot kaikesta jätekeskukselle saapuneesta, siellä siirretystä ja sieltä lähtevästä jätteestä.
  • Tiedot käsittelymenetelmistä, esim. kompostointi, murskaus tai varastointi myöhempää käyttöä varten.
  • Tiedot siitä, mistä jätettä on tullut ja mihin sitä lähetetään edelleen jatkokäsittelyyn.
  • Loppusijoitukseen ohjattavan jätteen tiedot.
  • Varastoitavan jätteen määrä.
Sisällä on kolme henkilöä huomiovaatteet päällä. Kaksi heistä juttelee, kolmatta hymyilyttää taustalla.
Mustankorkean HSEQ-tiimiin kuuluat Mari Rautio (vas.), Jaakko Tarvainen ja Salla Kauppinen.

Jätehuollon valvonta tähtää turvalliseen jätteiden käsittelyyn

Jätehuolto on tarkkaan säädeltyä toimintaa, jonka läpinäkyvyys vaatii tietoa ja sen jakamista viranomaisille. Tärkein ohjenuora on ympäristölupa ja sen mukainen ympäristöraportointi.

– Käsittelemme alueella monenlaista jätettä, josta osa on haitallista ympäristölle, joten erittäin tiukka ympäristölupa on enemmän kuin perusteltu, Tarvainen korostaa.

Hän uskoo, että jonakin päivänä kaikki jäte saadaan ohjattua uudelleenkäyttöön, mutta vielä siihen on matkaa. Siksi juuri nyt keskitytään vähentämään jätteiden haittoja oikeanlaisella käsittelyllä. Ensisijaisesti jätteet pyritään käyttämään hyödyksi, ja vasta aivan viimeinen keino on loppusijoitus.

– Sen suhteen tilanne on parantunut Suomessa huomattavasti. Vain 15 vuotta sitten lähes puolet yhdyskuntajätteistä haudattiin kaatopaikoille. Nyt se on aivan marginaalista, ja myös jätteen poltolle etsitään koko ajan uusia vaihtoehtoja.

Monet eri viranomaiset tarvitsevat jätetietoa

Vaaka-asemalle virtaa päivittäin valtavia määriä tietoa useamman sadan jätekuorman kautta. Saman tiedon pitää kulkea Mustankorkealta myös ulospäin. Ympäristöraportoinnin lisäksi vaaka-asemalla kerättyä jätedataa tarvitaan esimerkiksi Mustankorkean hiilijalanjäljen ja kierrätysasteen laskentaan.

– Faktoilla täytyy perustella myös biokaasun myynti uusiutuvana polttoaineena, Kauppinen sanoo.

Biokaasun raaka-aineiden täytyy täyttää kestävyyskriteerit ja EU:n uusiutuvan energian direktiivin vaatimukset.

Mustankorkea toimittaa verottajalle tietoa jätteen loppusijoituksesta, koska sen tiedon perusteella määräytyvät Mustankorkean maksamat jäteverot.

– Mullan valmistus on puolestaan lannoitelainsäädännön sääntelemää toimintaa, ja siksi raportoimme siitä Ruokavirastolle, Kauppinen lisää.

Jätelaki vaatii monista jätteistä siirtoasiakirjan, joka käsitellään vaaka-asemalla ja toimitetaan Suomen ympäristökeskukselle (Syke).

– Siirtoasiakirjojen avulla viranomaiset varmistavat, että Suomessa syntyvä jäte käsitellään asianmukaisesti, Kauppinen sanoo.

Siirtoasiakirjojen tuottama tieto ohjaa osaltaan niin kuntien, Suomen kuin EU:n jätehuollon kehittämistä.

Keltainen liivi päällä oleva mies kantaa lapiolla kompostia valkoiseen pieneen sankoon. Taivas on hieman pilvinen.
Laitospäällikkö Miika Reili ottaa näytettä kompostiaumasta.

Nainen on koneella ja hänen vieressään on mies, joka katsoo myös ruutua ja hymyilee.

Töissä vaaka-asemalla

Monen Mustankorkean työntekijän arki linkittyy yhteen pisteeseen jätekeskuksella, vaaka-asemaan. Mitä kaikkea vaaka-asemalla tehdään, ja keitä ovat ihmiset työn takana?