Jäteyhtiöt kehittivät jätemäärien ja kierrätysasteen laskentaan uuden Kierre-laskurin
Jätteiden kierrätystä halutaan lisätä yhtä lailla meillä Keski-Suomessa ja EU:ssa. Tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä ilman tietoa nykytilanteesta, ja siksi osallistuimme jäteyhtiöiden yhteisen Kierre-laskurin kehittämiseen. Laskuri kertoo, paljonko yhdyskuntajätettä alueellamme syntyy ja mikä osa siitä pystytään kierrättämään.
Suomen valtio on sitoutunut EU:n jätedirektiivin mukaisiin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteisiin, joiden mukaan jokaisen jäsenmaan olisi pitänyt päästä 55 prosentin kierrätysasteeseen jo vuonna 2025. Viimeisimpien tilastojen mukaan Suomen kierrätysaste jää yhä alle 50 prosentin.
– Useammassa jäteyhtiössä tunnistettiin tarve yhtenäisestä laskennasta, ja hyvällä yhteistyöllä saimme aikaiseksi uuden laskentatyökalun: Kierre-laskurin, kertoo Mustankorkean laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Mari Rautio. Laskurilla voidaan seurata ja raportoida, paljonko yhdyskuntajätteitä syntyy ja mikä osa niistä pystytään kierrättämään.
Vertailukelpoinen tieto eri alueiden jätemääristä ja kierrätysasteesta tukee valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämiseksi.
– Jätteiden synnyn vähentäminen on selvästi ajankohtaista monen jäteyhtiön alueella, ja ilahduttavan moni yhtiö halusi mukaan kehitysprojektiin, kertoo Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kiertotalousasiantuntija Maarit Särkilahti.
Uudelle laskurille on tarvetta, koska kiertotalouden kehityksen seuraamiseen ei ole Särkilahden mukaan moniakaan hyviä mittareita. – Kierre-laskuri on laskentaan pätevä lisä.
Kierre-laskuri syntyi yhteistyössä!
Kierre-laskurin kehityksessä olivat mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Jätekukko, Keräämö, Kiertokaari, Kiertokapula, Lakeuden Etappi, Lounais-Suomen Jätehuolto, Metsäsairila, Mustankorkea, Pirkanmaan Jätehuolto, Rippee, Rosk’n Roll, Salpakierto ja Stormossen.
Kehitystyötä tehtiin kahdella tasolla. Kansallisessa ohjausryhmässä oli edustus suurimpien jäteyhtiöiden lisäksi muun muassa Suomen Kiertovoimasta (KIVO), Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Suomen Pakkauskierrätyksestä (RINKI). Jäteyhtiöiden muodostaman työryhmän tekemistä koordinoi Kiertotalous Pirkanmaa.
Vertailukelpoinen data on hyödyksi monelle
Laskuri on kehitetty ensisijaisesti jäteyhtiöiden käyttöön, mutta paikallinen jätedata palvelee myös omistajakuntia, joilla on velvollisuuksia alueensa jätemäärien seurantaan ja niistä raportointiin. Tulokset ovat kuntien välillä vertailukelpoisia, mikä mahdollistaa keskinäisen sparrailun.
– Jos jollain alueella saadaan oikein hyviä tuloksia, voimme tutkia yhdessä, miten niihin on päästy ja voitaisiin päästä muissakin kunnissa, Särkilahti sanoo.
Paikallinen jätetieto kiinnostaa myös Tilastokeskusta, jonka yliaktuaari Juha Espo tarkasti, että Kierre-laskuri on mahdollisimman yhteensopiva kansallisen jätelaskennan kanssa: paikallinen data tukee kansallista laskentaa.
”Kierre-laskurin antamat tulokset ovat vertailukelpoista, mikä mahdollistaa alueiden välisen sparrailun.”
Maarit Särkilahti, kiertotalousasiantuntija, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Mitä yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan?
Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalousjätettä sekä kuntien palveluista ja yritysten toiminnasta syntyvää muuta samankaltaista jätettä, kuten koulujen, päiväkotien ja toimistojen sekajätettä, biojätettä ja erilaisia hyötyjätteitä, kuten metalleja, muoveja ja kartonkeja. Yhdyskuntajätteeseen kuuluu myös esimerkiksi puutarhajäte sekä palautuspullot.
Kierre-laskuri huomioi alkuvaiheessa pääasiassa vain kotien ja kunnan palveluihin kuuluvat jätteet, joista suuri osa on kuntajäteyhtiöiden vastuulla. Mukana ovat myös pakkausjätteet, joista vastaavat pakkaustuottajat.
Minkälaisia jätteitä laskennassa huomioidaan?
Kierrätysasteen laskeminen ei ole Särkilahden mukaan kovinkaan yksinkertaista. Jo kehitystyön alussa piti päättää, minkälaisia yhdyskuntajätteitä laskennassa huomioidaan ja mitä rajataan ulkopuolelle. Laskennassa päätettiin keskittyä kotien ja kunnan palveluiden jätteisiin.
– Niidenkin laskennassa oli omat haasteensa, koska jätedataa kootaan eri yhtiöissä vähän eri tavalla ja erilaisiin järjestelmiin.
Laskentaan sisällytettiin pakkausjätteet eli tuottajien vastuulla olevat yhdyskuntajätteet. Niiden keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavat niitä tuottavat yritykset eri palveluntarjoajien, kuten Ringin, avulla.
– Pakkausjätteet ovat sellaista jätettä, mitä kotitaloudet voivat kierrättää, joten ne täytyy saada mukaan materiaalikierrätyksen kehittymisen seurantaan, Särkilahti painottaa.
Laskennassa ei huomioida yritysten tuottamaa yhdyskuntajätettä, jonka osuus on arviolta noin 25 prosenttia.
– Rajausten takia Kierre-laskurin antamia tuloksia ei voi vielä verrata Suomen kansalliseen kierrätysasteeseen, jossa myös yritysten yhdyskuntajätteet ovat mukana, Särkilahti muistuttaa. Yhdyskuntajätteiden kansallinen kierrätysaste oli 48 prosenttia vuonna 2024.
”Jo kehitystyön alussa piti päättää, minkälaisia yhdyskuntajätteitä laskennassa huomioidaan ja mitä rajataan ulkopuolelle. Päätimme keskittyä asukkaiden ja kuntien palveluiden jätteisiin.”
Maarit Särkilahti, kiertotalousasiantuntija, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Jätteitä kiertää Mustankorkean alueella aika määrä!
Laskurin mukaan kotitalouksien tuottaman yhdyskuntajätteen kierrätysaste on Mustankorkean alueella hyvällä tasolla, 50 prosentissa, mutta tulosta ei voi verrata kansallisiin lukuihin.
– Kierrätysprosentin lisäksi saamme laskennasta ulos Mustankorkean alueen yhdyskuntajätteen kokonaismäärän asukastasolla, mikä on mielenkiintoista. Se kertoo, paljonko jätettä syntyy asukaskohtaisesti laskettuna vuosittain ja miten jätemäärä suhteutuu kansalliseen tasoon, Rautio sanoo.
Kun huomioon otetaan asukkaiden tuottamat yhdyskuntajätteet (271 kg/hlö) ja arvio yritysyhdyskuntajätteestä (+ 25 %), jätettä syntyy Mustankorkean alueella 338,75 kiloa per henkilö.
– Jätemäärä jää alle kansallisen keskiarvon, joka oli vuonna 2024 noin 456 kiloa per henkilö.
Laskennan tuloksiin vaikuttavat monet paikalliset erityispiirteet, kuten Mustankorkean alueella biojätteiden käsittely omassa biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksessa. Kierrätysastetta lisää esimerkiksi se, että kotitalouksien puujätettä käytetään uudelleen kompostoinnin tukiaineena.
Mustankorkea on tehnyt pitkäjänteistä työtä kierrätysasteen nostamiseksi vuosikymmenten ajan. Alueella on lajiteltu biojätettä jo 30 vuotta, ja biojätteen lajitteluvelvoite on koskettanut kaikkia asukkaita. Lisäksi Mustankorkea on mahdollistanut hyötyjätteiden, kuten pakkausmuovin ja kartongin, kiinteistökohtaisen keräyksen koko toimialueellaan.
Mustankorkean alueella syntyy vuosittain
- 271 kg yhdyskuntajätettä asukasta kohti (huomioitu kodit ja kunnan palvelut, kuten koulut)
- 50 % asukkaiden yhdyskuntajätteistä kierrätetään
- 24,5 milj. kg jätettä kiertää uusiksi materiaaleiksi
Kierrätettävän jätteen määrä täyttäisi vuosittain lähes 2 100 isoa jäteautoa!
”Vähemmän oletuksia ja enemmän dataa”
Jäteyhtiöiden yhteistyö jatkuu, ja tavoitteena on luoda yhtenäisempiä ohjeita jätemäärien laskentaan eri kunnissa. Parannettavaa olisi myös automaattisessa tietojenkäsittelyssä.
– Toimivia yhteyksiä ja rajapintoja tarvittaisiin Kierre-laskurin ja jäteyhtiöiden käyttämien ohjelmien välille, Särkilahti sanoo.
Hän on mielissään siitä, miten projekti on jo harmonisoinut eri kuntien jätelaskentaa ja tuonut jäteyhtiöitä yhteen. Myös julkisen ja yksityisen jätehuollon yhteistyö on saatu hyvälle alulle.
– Jatkossa laskennassa pyritään huomioimaan myös yrityspuolen yhdyskuntajätteet, ja Pirkanmaalla tulemme saamaan syksyn aikana täydentävää tietoa L&T:ltä.
Osa laskennan tiedoista saatiin jo nyt sähköpostitse eri toimijoilta kysymällä, ja jatkossa vastaavia kyselyjä on tarkoitus tehdä enemmän ja alueellisesti keskitetymmin.
– Tavoitteena on, että laskennassa tehdään jatkossa vähemmän oletuksia ja käytetään hyödyksi oikeaa dataa, Särkilahti kiteyttää.
Sekajätetutkimus valmistui
Asukkaiden lajittelutottumuksista saadaan tärkeää tietoa myös sekajätetutkimuksesta. Siinä avataan käsin sekajätteen roskapusseja ja selvitetään, mitä ne sisältävät.
