Akkupalot eivät ole vahinkoja – ne voi estää oikein kierrättämällä
Akkupalot eivät ole vahinkoja, sillä ne olisi estettävissä oikealla ja asianmukaisella kierrätyksellä. Jos siis löydät kotoasi siivouksen yhteydessä akkuja ja paristoja, niin pysähdy hetkeksi. Mieti millaista tuhoa ne aiheuttaisivat syttyessään? Paristoihin ja akkuihin liittyy tulipaloriski, jota moni ei tule ajatelleeksi. Ne sytyttävät vuosittain parikymmentä tulipaloa ja aiheuttavat vaaratilanteita. Esimerkiksi viime huhtikuussa Mustankorkean jäteauto syttyi tuleen sekajätteen seassa olleen litiumakun tai varavirtalähteen takia.
Akkulaitteiden aiheuttamat tulipalot ovat kasvaneet viime vuosina ja etenkin viime aikoina Suomessa ja meillä Keski-Suomessa. Vaikka paristojen ja akkujen kerrotaan aiheuttavan parikymmentä paloa vuodessa, on todellinen määrä suurempi, sillä kaikki vaaratilanteet eivät johda hälytystehtävään.
– Viime aikoina on uutisoitu akkupaloista, jotka ovat saaneet alkunsa jätteenkuljetuksessa, jäteasemalla tai sähkö- ja elektroniikkajätteen (SER) käsittelylaitoksessa. Vaikka tällaiset vaaratilanteet eivät ole määrällisesti yleisiä, ne muistuttavat, kuinka yksittäinen käytöstä poistettu akku voi väärin lajiteltuna sytyttää laajamittaisen ja vaikeasti hallittavan tulipalon, sanoo paristojen ja akkujen kierrätystä Suomessa organisoivan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa–Marie Stenbäck.
Myös käytöstä poistetuissa akuissa on usein vielä virtaa. Jos akku vaurioituu esimerkiksi iskusta, puristumisesta tai kolhusta, se voi syttyä palamaan. Tällaisista käytöstä poistetuista, mutta yhä vaarallisista akuista puhutaan joskus zombiakkuina. Eivätkä riskit koske vain jätealaa. Kotona lattialle, laatikkoon tai varastoon unohtunut akku- tai paristokäyttöinen laite voi vaurioitua esimerkiksi pudotessa tai lemmikin käsittelyssä ja syttyä yllättäen.


”Akkupalot ylittävät nykyisin jo monen perinteisen kodinkoneen paloriskin. Akkupalot ovat myös rajumpia ja arvaamattomampia kuin tavalliset palot, jolloin niiden sammuttaminen kotikonstein on hankalaa. Siksi ennaltaehkäisy ja oikea kierrätys on hyvin tärkeää.”
Lauri Lehto, palontorjuntatekniikan asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Elokuussa 2025 voimaan astunut EU:n akkuasetuksen luku VIII velvoittaa kaikki loppukäyttäjät, sekä yritykset että kuluttajat, lajittelemaan akut ja paristot erilleen muista jätteistä, ja toimittamaan ne lähimpiin keräyspisteisiin. Akkuasetuksen myötä myös keräystavoitteet nousevat.
- vuonna 2025: 50 %
- vuonna 2027: 65 %
- vuonna 2030: 73 %
Haaste kutsuu tekemään akkuturvallisuudesta näkyvää
Zombiakkukampanja haastaa tänä keväänä sekä kodit että työpaikat käymään läpi ja laskemaan kaikki käytöstä poistetut akut ja paristot. Samalla se tekee näkyväksi, kuinka paljon niitä kertyy huomaamatta arjessa. Akkuja on nykyään kaikkialla: puhelimissa, tietokoneissa ja kuulokkeissa, mutta myös sähköhammasharjoissa, parranajokoneissa, leluissa ja robotti-imureissa. Työpaikoilta niitä löytyy esimerkiksi työkaluista, mittalaitteista, viivakoodinlukijoista ja erilaisista liikkumisvälineistä.
– Vaikka akkuja on tänä päivänä jokaisella työpaikalla todella paljon, silti monilta puuttuvat selkeät käytännöt akkujen tunnistamiseen, säilyttämiseen ja käytöstä poistamiseen, sanoo Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Petri Pakkanen.
Työpaikalla vastuut kannattaa sopia selkeästi: kuka kerää käytöstä poistetut laitteet, missä niitä säilytetään ja kuka vie ne keräykseen. Tällöin akut eivät unohdu varastoihin, vaan ne poistetaan hallitusti ja turvallisesti.
– Tämä on olennainen osa työpaikan riskien arviointia, Pakkanen painottaa.


Akkuriskien tunnistamisessa ja turvallisissa käytännöissä voi hyödyntää esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen Akkuturvallisuus.fi-sivustolta löytyvää akkuluettelopohjaa. Työturvallisuuskeskus tarjoaa myös maksuttoman Akkuturvallisuus osaksi riskinarviointia -verkkokurssin, jonka voi suorittaa itsenäisesti noin puolessa tunnissa.
Akut haltuun ja turvallisesti kierrätykseen
Kevätsiivous on hyvä hetki käydä läpi kodin ja työpaikan laatikot, kaapit ja varastot. Akku- ja paristokäyttöisten laitteiden tunnistamiseen ja turvalliseen kierrätykseen auttaa muutama selkeä nyrkkisääntö. Ja jos akkua ei saa irrotettua laitteesta helposti, ei laitetta saa rikkoa tai purkaa, sillä se voi aiheuttaa välittömän palovaaran.
Näin tunnistat akku- tai paristokäyttöisen laitteen:
- laite toimii ilman verkkovirtaa ainakin osan ajasta
- laitetta ladataan säännöllisesti tai siinä on lataustelakka
- laitteessa on USB-C, micro-USB- tai muu latausliitäntä ja usein merkkivalo latausta varten
- laitteessa on paristoluukku tai erillinen akkupaketti
- laitteen mukana on tullut laturi tai latauskaapeli, vaikka sitä ei enää käytettäisi
- laite on kokoonsa nähden painava tai lämpenee käytön tai lataamisen aikana
- käyttöohjeessa tai laitteen merkinnöissä mainitaan ladattava akku tai litiumioniakku (Li-ion)

Näin kierrätät akut ja paristot:
- Poista tyhjentyneet paristot ja akut laitteesta mahdollisimman pian.
- Teippaa virtanavat heti käytöstä poistamisen jälkeen. Mikä tahansa hyvin paikallaan pysyvä teippi käy. Riittää, että teippaat navat, ei koko paristoa tai akkua. Tällöin paristo on helpompi tunnistaa lajittelussa.
- Perusta paristoille kotikeräyspiste esimerkiksi muovipussiin tai -rasiaan. Vältä metallista astiaa tai käytä sen sisällä muovipussia. Säilytä niin uudet kuin käytetyt paristot ja akut aina pienten lasten ja lemmikkieläinten ulottumattomissa. Lue artikkelistamme, mitä tehdä, jos lapsi syö pariston.
- Älä laita akkuja tai paristoja sekajätteeseen, metallinkeräykseen tai muiden jätejakeiden joukkoon. Palauta ne kauppaan tai lähimpään alueelliseen keräyspisteeseen heti tilaisuuden tullen.
- Pakkaa vuotava tai vahingoittunut akku varoen tiiviiseen muovipussiin ja siirrä se turvalliseen paikkaan, esimerkiksi ulos metalliastiassa tai sisätiloissa paikkaan, jossa ei ole helposti syttyviä materiaaleja lähellä. Vältä täysin tiiviitä astioita, jotta mahdolliset kaasut pääsevät purkautumaan turvallisesti. Palauta vahingoittunut akku ensisijaisesti aluekeräyspisteelle ja kerro henkilökunnalle, jos akku vuotaa, on kolhiintunut tai muuten vaurioitunut.
- Paristoja ja pienakkuja myyvät kaupat ottavat ne maksutta vastaan myös ilman uuden tuotteen ostopakkoa, jos ne vastaavat liikkeen omaa valikoimaa. Jos keräysastiaa ei näy, voit luovuttaa ne henkilökunnalle.
- Vie suuremmat akut ja isommat määrät alueellisiin keräyspisteisiin. Paristoja ja akkja vastaanotetaan Mustankorkean lajitelupihalla ja Laukaan pienjäteasemalla sekä kierrätysautolla. Katso myös muut kierrätyspisteet: kierrätys.info.
Akkujen ja paristojen raaka-aineet kriittisen tärkeitä

Akut ja paristot kuuluvat tuottajavastuun piiriin, minkä ansiosta ne saa tuoda maksutta kierrätykseen. Recser Oy:n tuottajayhteisö edustaa yli 1 200 paristojen ja akkujen tuottajaa Suomessa ja huolehtii niiden tuottajavastuusta sekä keräysverkoston ylläpidosta ja kierrättämisestä ympäri maan.
Kaikki kauppoihin ja alueellisiin keräyspisteisiin palautetut paristot ja akut kuljetetaan käsittelylaitokselle, jossa ne lajitellaan ja käsitellään turvallisesti. Materiaalit ohjataan jatkokäsittelyyn, ja yli puolet niiden sisällöstä voidaan hyödyntää uudelleen. Akkujen ja paristojen raaka-aineet ovat yhteiskunnalle kriittisen tärkeitä. Niiden kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta, pienentää päästöjä ja on edellytys toimivalle kiertotaloudelle.

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää paristoista ja akuista
Miten paristot pitää teipata ja millaisella teipillä? Riittääkö, että teippaa vain toisen navan? Entä pitääkö akut teipata? Mistä tiedän pitääkö sähköhammasharja viedä sähkölaitteiden vai paristojen kierrätykseen?