Suojavarusteissa seisoo henkilö, jonka takana näkyy iso kasa jonkinlaista jätettä. Sekä roskat että henkilö ovat jonkinlaisessa isossa putkessa.

Mitä sisältävät keskisuomalaisten kotien sekajätteen roskapussit? Sitä selvitetään Sammakkokankaan ja Mustankorkean yhteisessä sekajätteen koostumustutkimuksessa nyt viidettä kertaa. Tutkimuksessa avataan tuhansia roskapusseja ja lajitellaan niiden sisältö eri jätelajeihin. Tulokset saadaan loppukesästä.

Käsin tehtävä sekajätetutkimus on ainoa keino saada selville, miten me Keski-Suomessa oikeasti lajittelemme jätteitä kodeissa. Tutkimus toteutetaan Sammakkokankaan jätekeskuksessa, jonne kotien sekajätteitä tuodaan Sammakkokankaan ja Mustankorkean toimialueilta vuoroviikoin. Jäte-eristä osa tulee taajama-alueilta ja osa haja-asutusaluilta.

– Edellisen kerran sekajätteen koostumustutkimus tehtiin vuonna 2023. Sen jälkeen meillä on Sammakkokankaan toimialueella alkanut taloyhtiöissä muovipakkausten keräys, joten toivottavaa olisi, että sekajätepussit sisältäisivät nyt vähemmän muovia, pohtii Sammakkokankaan toimitusjohtaja Outi Ruuska.

Mustankorkean toimialueella muovipakkauksia on kerätty muutama vuosi. Silti kerätyn muovin määrä on vielä melko vaatimatonta, noin 1 200 tonnia vuodessa. Vastaavasti sekajätettä tulee 23 000 tonnia vuodessa. Tosin huomioitavaa on, että muovi on painoltaan kevyttä.

Isossa putkessa on valtava määrä jätettä.
Tämä työ ei sovi herkkähipiäiselle. Pussien avaaminen vaatii sekä uteliasta otetta, mutta myös tietynlaista luonteen lujuutta.
Jonkun henkilön kädessä on kasa paristoja. Alhaalla näkyy vihreää pressua ja henkilöllä valkoiset suojavaatteet.
Sekajätepusseista on löytynyt jo kasa paristoja. Niiden paikka ei ole sekajätteessä. Ne aiheuttavat tulipaloriskin, sisältävät haitallisia aineita sekä myös arvokkaita metalleja, jotka halutaan uudelleen käyttöön. Lajittelemalla paristot voidaan säästää luonnonvaroja.

Tutkimus tehdään kolmen vuoden välein

Sekajätetutkimus tehdään kolmen vuoden välein. Toivottavaa olisi, että myös biojätettä olisi vähemmän sekajätteen seassa. Edelliskerralla vuonna 2023 biojätettä oli sekajätepusseissa noin 21 prosenttia (sisältäen pehmopaperit), vuonna 2021 vajaa 23 prosenttia ja vuonna 2017 noin 29 prosenttia.

– Toivomme, että sama kehitys jatkuu. Biojätteen lajittelun tärkeydestä on viestitty vahvasti viime vuosina ja tänä vuonna vietämmekin juhlavuotta, kun biojätettä on kerätty Jyvässeudulla jo 30 vuotta, kertoo Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.

Sekajätteen lajittelututkimuksessa ensimmäiset roskapussit on avattu toukokuun puolivälissä. Tutkimuksen tekeminen jatkuu läpi kesän ja tulokset tutkimuksesta saadaan loppukesästä. Tutkimuksen tekevät luonnonvara-alan opiskelijat Ilona Viro ja Linda Rosberg-Kulha. Tutkimusta ovat mukana rahoittamassa Sammakkokangas, Mustankorkea ja Keski-Suomen Liitto.

”Toivomme, että sama kehitys jatkuu biojätteen lajittelussa kuin aiempinakin vuosina. Biojätteen lajittelun tärkeydestä on viestitty vahvasti viime vuosina ja tänä vuonna vietämmekin juhlavuotta, kun biojätettä on kerätty Jyvässeudulla jo 30 vuotta.

Esko Martkainen, toimitusjohtaja, Mustankorkea Oy
Silmälasipäinen mies katsoo hymyillen kameraan. Hänellä on päällään kauluspaita ja takki.