Muovin kierrätys tehostuu – uudet kierrätyslaitokset ja tuotekehitys lisäävät muovin käyttöä
Muovin kierrättämisessä puhaltavat uudet tuulet. Suomeen ollaan rakentamassa kahta uutta muovin kierrätyslaitosta. Lisäksi muovin käyttö lisääntyy ja monipuolistuu, kun myös laki alkaa vaatimaan enemmän kierrätysmuovin käyttöä pakkauksissa. Kierrätettyä muovia käytetään tuttujen muovipussien ja tiskiharjojen lisäksi myös elintarvikepakkauksissa, vaatteissa ja design-tuotteissa. Enää myöskään kuluttajia eivät häiritse tuotteiden värierot, vaan kierrätysmuovi koetaan jopa trendikkäänä. Muovipakkausten kierrätys on myös helpottunut, kun pakkauksia ei tarvitse pestä.
Muovipakkausten erilliskeräys aloitettiin Suomessa jo vuonna 2016. Muovi on ihanteellinen materiaali kierrätyksen näkökulmasta, sillä parhaillaan sen voi kierrättää jopa kymmenen kertaa ennen kuin se päätyy energiantuotantoon. Myös elintarviketeollisuus tarvitsee muovia. Ilman sitä ruuat pilaantuisivat ja vastaavasti biojätteen määrä kasvaisi.
Muovipakkauksia kerätään kodeilta suoraan, jos kyseessä on yli viiden asunnon taloyhtiö. Tällöin muovipakkaukset voi viedä helposti kierrätykseen oman taloyhtiön jätekatokseen. Jos taas asuu pienemmässä taloyhtiössä, omakoti- tai paritalossa, voi asukas hyödyntää maksutta Rinki-ekopisteitä. Näistä muovi matkaa välivarastojen kautta NG Nordicin jalostamolle Riihimäelle.
Mekaanisesta kierrätyksestä muovigranulaattia
Muovia voidaan kierrättää kahdella tavalla: mekaanisesti sekä kemiallisesti. Perinteisesti muovin kierrätyksestä puhuttaessa tarkoitetaan mekaanista kierrätystä. Mekaanisessa kierrätyksessä epäpuhtaudet erotellaan sekä eri muovilaadut tunnistetaan ja lajitellaan. Esilajittelu tapahtuu koneellisesti, minkä vuoksi on tärkeää, että eri muovipakkauksia ei laiteta sisäkkäin keräykseen tuotaessa – elleivät ne ole varmasti samaa materiaalia. Jos pakkauksia on sisäkkäin tai ne ovat kietoutuneina toisiinsa, ei muovilajeja välttämättä tunnisteta. Tällöin ne eivät päädy hyödynnettäviksi materiaalikierrätyksessä, vaan menevät polttoon.
– Nykyään muovipakkauksia ei enää tarvitse pestä. Pakkauksissa saa olla pieniä ruokajäämiä, eivätkä ne haittaa muovin kierrätystä. Suuria määriä ruokaa tai nesteitä pakkauksissa ei kuitenkaan saa olla. Halutessaan muovipakkauksen voi pyyhkäistä vaikka käytetyllä talouspaperilla ennen muoviroskikseen viemistä. Kevyt pyyhkäisy ehkäisee hajuhaittoja ja pitää jäteastiat siisteinä, kertoo Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.
Muovien tunnistuksen jälkeen ne haketetaan, pestään ja kuivataan. Granuloinnissa muovi sulatetaan ja muotoillaan rakeiksi eli uudeksi raaka-aineeksi, muovigranulaatiksi.
– Muovigranulaatista valmistetaan uusia arkisia tuotteita, joista muovikassit ovat isoin käyttökohde. Lisäksi kierrätysmuovista tehdään esimerkiksi tiskiharjoja, kenkälusikoita, kukkaruukkuja ja pesuainepakkauksia. Teollisuuteen valmistetaan myös paljon erilaisia pakkauskalvoja sekä rakennustuotteita, kuten viemäriputkia, salaojaputkia ja autojen muoviosia, kertoo Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka.
Mekaaninen kierrätys ei sovi kaikille muovityypeille ja siinä muovin laatu myös heikkenee kierrätyskierroilla, vaikka muovi pitkään kiertääkin.
Sumi Oy on muovipakkausten virallinen tuottajayhteisö, jonka tehtävänä on vastata yli 3 000 yrityksen lainmukaisen pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta. Päätehtäviin kuuluvat muovipakkausten keräysverkoston ja kierrätyksen järjestäminen sekä pakkausten kierrätettävyyden edistäminen.
Kemiallisesti kierrätetty muovi lähes neitseellistä
Toinen vielä kehittymässä oleva muovin kierrätystapa on kemiallinen kierrätys, mikä on kuitenkin mekaanista kierrätystä kalliimpaa. Siinä muovijäte puretaan takaisin lähtöaineiksi kemiallisen prosessin avulla. Kemiallisia menetelmiä on useita erilaisia, esimerkiksi pyrolyysi, jossa muovi kuumennetaan hapettomassa tilassa. Kemiallisen kierrätyksen iso hyöty on, että sen avulla syntyvä muovi on verrattavissa neitseelliseen raaka-aineeseen, josta voidaan valmistaa uudelleen muovia, kemikaaleja tai polttoainetta.
Suomessa teollisessa mittakaavassa toimii tällä hetkellä Nokialla Wastewise Oy, joka yhteistyössä Sumi Oy:n kanssa toteuttaa muovipakkausten kemiallista kierrätystä.
– Wastewisen kehittämä teknologia täydentää muovipakkausten kierrätystä mekaaniseen kierrätykseen soveltumattomille muovipakkauksille, Surakka kertoo.
Euroopan maissa eroja muovin kierrättämisessä
EU:n kierrätystavoitteena on ollut, että tänä vuonna 2025 markkinoille saatetusta muovipakkausjätteestä puolet kierrätetään ja vuonna 2030 jopa 55 prosenttia. EU:n mukaan muovipakkausten kierrätysaste oli Suomessa vuonna 2022 noin 30 prosenttia, jos mukaan otetaan myös pantilliset muovipakkaukset. Ilman pantillisia muovipakkauksia muovin kierrätysaste oli noin 26 prosenttia.
– Vuoden 2023 virallinen kierrätysaste vahvistetaan vielä tänä vuonna, Surakka tietää kertoa.
Jos Suomea vertaa muuhun Eurooppaan, olemme me muovin kierrätyksessä sijalla 21 vuoden 2022 tilastoissa.
– On vaarallista verrata maita keskenään, jos ei tiedä taustoja. Esimerkiksi Italia pääsee todella hyviin kierrätysasteisiin. Siellä ei juoda hanavettä, vaan käytetään pullovettä, minkä vuoksi pantillisten vesipullojen määrä on iso osa muovin keräyksessä. Meilläkin päästäisiin eri lukuihin, jos joisimme yhtä paljon pullotettua vettä, emmekä hanavettä, Surakka toteaa.
Suomi maksaa vuosittain EU:lle ns. ”haittavaeroa” siitä, että emme kierrätä muovia tarpeeksi. Muovin omavaramaksu on erillinen lisämaksu, joka perustuu kierrättämättömiin muovipakkauksiin. Vuonna 2022 maksoimme EU:lle 90 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 vajaa 94 miljoonaa euroa.
– Siksi on tärkeää, että kaikki kuluttajat ja yritykset lajittelevat muovipakkaukset ja toimittavat ne muovipakkausten keräykseen. Näin Suomi säästää muovin omavaramaksussa EU:lle, Surakka kertoo.
Voidaankin sanoa, että suomalaisissa kodeissa ja työpaikoilla tehdään joka päivä arkisia päätöksiä muovipakkausten kierrätyksestä, jotka vaikuttavat siihen, miten paljon EU:lle maksetaan.
Yli puolet kaikista muovipakkauksista ei tule kierrätykseen
No entä miten se kierrätysaste oikein lasketaan? Ensin täytyy tietää, miten paljon muovia tulee markkinoille. Markkinoille tulevienkin muovien määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Korona toi muovinkin tilastoihin piikin, kun ihmiset söivät kotona.
– Koronan aikana ei syöty kouluissa tai lounasravintoloissa, jotka käyttävät elintarvikkeita suurissa pakkauksissa. Kun ihmiset söivät kotona, kasvoi myös muovipakkausten määrä markkinoilla. Nyt markkinoille tuleva muovipakkausten määrä on tasaantunut koronavuosista. Karkeasti pantittomista muovipakkauksista 2/3 tulee kuluttajilta ja 1/3 yrityksiltä, Surakka kertoo.
Vuonna 2022 pantittomista muovipakkauksista (mukana sekä kuluttajien että yritysten muovipakkaukset) keräykseen päätyi lähes 45 prosenttia, kun taas reilu 55 prosenttia ei päätynyt ollenkaan muovin keräykseen. Suurinta osaa muovipakkauksista ei siis edes lajitella oikeisiin jäteastoihin. Ne päätyvät sekajätteen seassa poltettaviksi tai pahimmillaan luontoon.
Erilliskerätystä muovista hyödynnetään 62 prosenttia
– Näistä kierrätykseen tulevista muovipakkauksista, eli 45 prosentista, saamme lajiteltua 62 prosenttia ja 23 prosenttia on muovipakkauksia, jotka eivät kelpaa keräykseen. Ne ovat väärää muovilajia tai epäpuhtauksia. Sitten loput 15 prosenttia on kaikkea muuta kuin elintarvikepakkauksia. Näitä ovat muoviroskikseen työnnetyt kipsilevyt, rakennusjätteet, vaipat, paristot, sähkölaitteet ja kaikki, mikä ei sinne kuulu. Ne heikentävät lajitteluastetta ja aiheuttavat ongelmia muovipakkausten kierrätyksessä, Surakka kertoo.
Eniten väärinkäytetään Rinki-ekopisteitä ns. yön pimeinä tunteina.
– Sanotaan, että muoviastiassa yksi väärä roska ei pilaa koko roska-astiallista. Mutta jos muovipakkausten astiaan tyhjentää vaikka maalipurkin, niin se kyllä pilaa muiden tekemän hyvän lajittelutyön.
Viime vuosina uutisissa on paljon puhuttu siitä, miten muovia menee poltettavaksi. Jos lasketaan yhteen edellä kerrotut 23 prosenttia kierrätykseen kelpaamatonta muovia ja 15 prosenttia aivan väärää jätettä, menee poltettavaksi 38 prosenttia. Luku kuulostaa hurjalta, mutta niin kuulostaa sekin, että yli puolet muovipakkauksista ei edes päädy kiertoon.
– Sen hyvän muovimateriaalin, mitä kierrätykseen saamme, pyrimme käsittelemään parhaalla mahdollisella tavalla, Surakka summaa.
No entä, mitä tapahtuu tälle 62 prosentille, missä on sitä hyvää jätettä eli oikeanlaisia muovipakkauksia? Tästä määrästä saadaan käytettyä ja hyödynnettyä muovigranulaatiksi reilut 94 prosenttia. Rejektiin, eli epäpuhtauksina poltettavaksi menevään osaan, menee siis vajaa 6 prosenttia.
Suomessa on kaksi muovin tuottajayhteisöä: Sumi Oy ja Suomen Pakkaustuottajat (SPT). Lisäksi pantillisten palautuspullojen kierrätykseksestä vastaa Palpa eli Suomen Palautuspakkaus Oy. Lidl taas kierrättää osan pulloista Palpan kautta ja osa on Lidlin omia pakkauksia.
Sumi Oy:n muovin kierrätys
Seuraavissa luvuissa ovat pantittomat muovipakkaukset sekä kuluttaja- että yrityspakkausten osalta. Luvut koskevat Sumi Oy:n toimintaa.
Keräysaste
Markkinoille saatetuista muovipakkauksista:
- 45 % tulee keräykseen
- 55 % ei tule keräykseen
Lajitteluaste
Äskeisistä luvuista keräykseen tulevan (45 %) muovin lajittelu:
- 62 % on keräykseen soveltuvaa oikeanlaista muovia
- 23 % on pois lajiteltua kierrätykseen kelpaamatonta muovia
- 15 % on aivan väärää jätettä
Hyödyntämisaste
Äskeisistä luvuista keräykseen soveltuvan (62 %) muovin käsittely:
- 94 % kierrätetään muovigranulaatiksi
- 6 % menee rejektiin eli poltettavaksi
– Jos siis kierrätysaste lasketaan niin, että markkinoilla olevista muovipakkauksista kiertoon saadaan 45 prosenttia, tästä 62 prosenttia on ns. oikeaa materiaalia ja tästä kierrätykseen saamme 94 prosenttia, niin lopputulema on, että pantittomien muovipakkausten kierrätysaste vuonna 2022 on ollut meillä Sumilla 26 prosenttia. Se on fakta. Jos mukaan otetaan myös tuottajayhteisö Suomen Pakkaustuottajat, juomapakkausten kierrättäjä Palpa sekä Lidl, jolla on oma kierrätyksensä, arvioisin muovipakkausten kierrätysasteen olevan noin 34 prosenttia, Surakka summaa.
Sitten pieni ajatusleikki Sumin osalta. Jotta kierrätysaste saataisiin nostettua tavoiteltuun 50 prosenttiin, onnistuisi se esimerkiksi seuraavasti: Markkinoille tulevasta muovista pitäisi saada keräykseen kunnianhimoiset 70 prosenttia, ja jos tästä määrästä oikein lajiteltua hyvää kierrätykseen kelpaavaa muovia olisi 80 prosenttia ja siitä saataisiin hyödynnettyä 90 prosenttia, pääsisimme vuoden 2025 tavoitteisiin eli 50 prosenttiin.
Kaikista markkinoille saatetuista pantittomista muovipakkauksista tuodaan muovipakkausten kierrätykseen vain 45 prosenttia vuoden 2022 tilastojen mukaan. Luvussa ovat mukana sekä kuluttaja- että yrityspakkaukset. Jos tarkastellaan pelkästään kuluttajien kierrättämää muovin määrää, päätyy muovin keräykseen vain noin 30 prosenttia markkinoille saatutusta muovista.
”Monesti mediassa uutisoidaan siitä, miten paljon muovia poltetaan. Joskus lukijalta voi mennä kokonaisuus ohi ja mieleen jäävät vain isot polttomäärät. Muovijätteet on iso kokonaisuus, johon kuuluu paljon muitakin muoveja kuin erikseen kerättävät muovipakkaukset. Pakkausten osuus muovijätteistä on vain 15 prosenttia. Muovijäte sisältää myös autojen muoviosat, rakennusmuovit, lelut, tuotantohylyt ynnä muut. Jos ne lasketaan mukaan, niin poltettavaksi menee paljon muovia.”
Mika Surakka, toimitusjohtaja, Sumi Oy
Värivirheet eivät enää pelota kuluttajaa
Muovinkierrätyksen ympäristöhyödyt toteutuvat, jos kierrätysmuovilla pystytään korvaamaan neitseellistä muoviraaka-ainetta. Keskeistä on, että uusiomuovin käytölle on kysyntää. Aiemmin esimerkiksi moni kuluttaja jätti kierrätysmuovista tehdyn tuotteen ostamatta, koska säikähti siinä olevaa virhettä. Kyseessä kuitenkin saattoi olla pelkkä ”värivirhe”, eli vaikkapa musta raita ämpärissä.
– Asenne kierrätysmateriaalin käyttöön on onneksi muuttunut viime vuosina positiivisempaan suuntaan. Nyt kierrätysmuovista tehty tuote saa näyttää kierrätysmuovilta, eli siinä voi olla esimerkiksi värieroja. Myös pakkaajat ja pakkausvalmistajat ovat ryhtyneet käyttämään enemmän kierrätyskelpoisia pakkauksia, kiittelee Surakka.
Kierrätysmateriaalit ovatkin nykyään kuluttajien keskuudessa jopa trendikkäitä ja myös tuotteiden valmistajat käyttävät niitä koko ajan monipuolisemmin. Arkisten käyttötavaroiden lisäksi kierrätysmuovia voidaan käyttää myös design-esineissä, kuten huonekaluissa ja asusteissa. Esimerkiksi kierrätetystä PET-muovista tehdään polyesterikuitua, jota voidaan käyttää takeissa ja urheiluvaatteissa.
– Ideaalitilanteessa uusiomuoville tulisi olla kysyntää markkinoiden kautta. Jos teknisellä kehityksellä uusiomuovin laatu paranee ja kustannukset pysyvät kohtuullisina, käytetään uusiomuovia myös enemmän, Surakka toteaa.
Kierrätysmuovia käytetään jo elintarvikkeissa
Yleinen harhaluulo on, että kierrätysmuovia ei saisi käyttää elintarvikepakkauksissa. Tämä ei kuitenkaan ole totta, ja lisäksi uuden pakkaus- ja pakkausjätteiden asetuksen (PPWR) mukaan kierrätysmuovia pitää olla pakkauksista 10–35 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
– Aiemmin hygieniasyyt olivat lähinnä erinomainen tekosyy olla käyttämättä kierrätysmuovia elintarvikepakkauksissa. Kierrätetty muovi on ainakin toistaiseksi ollut kalliimpaa käyttää kuin neitseellinen muovi. Nyt kun laki velvoittaa käyttämään kierrätysmuovia, ruokkii se sitä, että yritykset haluavat investoida kierrätysmuovin käsittelylaitoksiin, kertoo Head of Packaging Development Juhana Pilkama Valiolta.
Valion tavoite on olla edelläkävijä alallaan. Se onkin ottanut vuonna 2019 ensimmäisten elintarvikeyritysten joukossa käyttöönsä kierrätysmuovista valmistettuja pakkauksia.
– Kierrätysmuovia on käytössä jo monissa tuotteissamme, kuten juustoviipalepaketeissa ja kolmiopalajuustopakkauksissa. Pakkauksissamme käytetty kierrätysmuovi on peräisin pääosin PET-panttimuovipulloista, Pilkama kertoo.
PET-muovi on EU:ssa laajasti hyväksytty ja sitä käytetään elintarvikepakkauksissa, kuten juomapulloissa sekä elintarvikerasioissa. Suurin osa PET-muovista tulee pantillisten pullojen palautuksesta, joten sen laatu on hyvää ja sitä on turvallista käyttää elintarvikkeissa.
”Aiemmin hygieniasyyt olivat lähinnä erinomainen tekosyy olla käyttämättä kierrätysmuovia elintarvikepakkauksissa. Kierrätetty muovi on ainakin toistaiseksi ollut kalliimpaa käyttää kuin neitseellinen muovi.”
Juhana Pilkama, Head of Packaging Development, Valio
– Valion kreikkalaisessa jogurtissa sekä Oivariinissa taas käytetään kemiallisesti kierrätettyä muovia, mitä voikin verrata neitseelliseen muoviin, Pilkama kertoo.
Hän alleviivaa sitä, että muovipakkausten puhdistaminen on kehittynyt paljon. Aikoinaan kierrätetty muovi ja sen koostumus ei ole ollut riittävän puhdasta elintarvikkeisiin. Nykyään kun lajiteltu muovipakkaus on kierrätysprosessissa puhdistettu ja pesty huolellisesti, on sen käyttö elintarvikkeissa turvallista.
– Mekaanisessa kierrätyksessä PET-muovi on tällä hetkellä ainoa kierrätysmuovi, jota voidaan käyttää elintarvikkeissa niin, että se on kontaktissa elintarvikkeeseen. Tulevaisuudessa myös Sumi Sortingin uusi muovin kierrätyslaitos mahdollistaa tiettyjen muovijakeiden käytön myös elintarvikekontaktissa, Surakka lisää.
Muita tapoja kierrätysmuovin lisäämiseen pakkauksissa olisivat kierrätysmuovin käyttö tuotteen ns. välikerroksissa, jotka eivät ole kosketuksissa elintarvikkeeseen.
Uusia kierrätyslaitoksia valmistumassa Suomeen
Suomesta viedään tällä hetkellä osa muovipakkausjätteestä Ruotsiin kierrätettäväksi, koska Suomessa ei riitä kapasiteetti kaiken kerätyn määrän käsittelyyn. Tällä hetkellä Sumi Oy käsittelee kaikki muovipakkaukset kotimaassa ja Suomen Pakkaustuottajat Oy:n (SPT) kautta menee Ruotsiin lajitteluun noin puolet materiaalista (kuluttajapakkauksista) ja loput käsitellään Suomessa.
– Ulkomaille vietäessä kasvavat kuljetuskustannukset sekä myös lupaprosessit ovat raskaita ja hankalia. Myös logistiikan ympäristövaikutukset ovat aina suuremmat viennissä, Surakka kertoo ja painottaa, että Sumi käsittelee keräämänsä muovin Suomessa.
Muovin lajittelukapasiteetin tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä kummatkin pakkausten tuottajayhteisöt – Sumi ja SPT – ovat panostamassa kotimaisen lajittelukapasiteetin nostamiseen. Kuluttajapakkauksia käsittelevä Sumi Sorting Oy:n Riihimäen laitos aloittaa toimintansa kesällä 2026 ja Syklo Oy:n Hyvinkään laitos alkuvuonna 2026. Hyvinkäällä käsitellään monenlaisia muoveja, myös kovamuoveja, joita on esim. lasten pulkissa. Näiden lisäksi SPT ja Remeo laajentavat yhteistyötään Vantaan lajittelulaitoksella, jossa uusi teknologia mahdollistaa useiden muovilajien tehokkaan lajittelun. Tavoitteena on siirtää suurin osa SPT:n hallinnoimien muovipakkausten käsittelystä Suomeen vuoden 2026 loppuun mennessä.
”Kun muovipakkaukset tulevat kierrätykseen, ne ovat yleensä olleet käytössä maksimissaan puoli vuotta. Jos taas kierrätetään kovaa muovia, on siinä erilaisia haasteita. Tällöin kovan muoviin saattaa päätyä vaikka 35 vuotta vanha ämpäri, jossa onkin käytetty kadmiumia, joka on myrkyllinen raskasmetalli. Enää sitä ei saa käyttää, mutta aiemmin sitä käytettiin muovitavarojen väri- ja stabilointiaineena. Sen vuoksi vanha ämpäri saattaa näyttää yhä hyvältä, eivätkä värit ole haalistuneet.”
Mika Surakka, toimitusjohtaja, Sumi Oy
– Sumi Sortingin kierrätyslaitos Riihimäellä tulee jopa kolminkertaistamaan nykyisen lajittelukapasiteetin, joka on ollut 22–23 tuhatta tonnia. Uuden laitoksen kapasiteetti tulee olemaan noin 60 tuhatta tonnia, jos käytössä on 24/5-työvuorojärjestely, eli töitä tehtäisiin arkisin vuorokauden ympäri, Surakka laskee.
– Erittäin tärkeää on kuitenkin uuden kierrätyslaitoksen lajittelun tehokkuus. Sen ansiosta uudella nykyaikaisella ja tarkoitusta varten suunnitelulla laitoksella päästään merkittävästi parempaan lajittelutehokkuuteen, jolloin rejektin määrä pienenee oleellisesti ja kierrätysaste kasvaa, Surakka jatkaa.
Rejekti on muovipakkausten lajittelusta syntyvää materiaalia, jossa on epäpuhtauksia, lajitteluun kelpaamattomia muovipakkauksia tai tunnistamattomia muovilajeja. Rejektiin voi mennä muovia myös silloin, kun pakkaukset kietoutuvat toisiinsa. Tämä rejekti kierrätyslaitoksista ohjataan poltettavaksi.
”Välillä kuitenkin peräänkuuluttaisin muovin keräämisessä myös maalaisjärkeä. Jokaisella asukkaalla pitäisi olla tasa-arvoinen asema ja mahdollisuus kierrättää, mutta onko järkevää kerätä muovia muutama sata kiloa haja-asutusalueelta ja kuljettaa ne kierrätettäväksi pitkien matkojen päähän? Kummassa on pienempi hiilijalanjälki?”
Mika Surakka, toimitusjohtaja, Sumi Oy
