Akkulaitteiden aiheuttamat tulipalot ovat kasvaneet viime vuosina ja etenkin viime aikoina Suomessa ja meillä Keski-Suomessa. Vaikka paristojen ja akkujen kerrotaan aiheuttavan parikymmentä paloa vuodessa, on todellinen määrä suurempi, sillä kaikki vaaratilanteet eivät johda hälytystehtävään.

– Viime aikoina on uutisoitu akkupaloista, jotka ovat saaneet alkunsa jätteenkuljetuksessa, jäteasemalla tai sähkö- ja elektroniikkajätteen (SER) käsittelylaitoksessa. Vaikka tällaiset vaaratilanteet eivät ole määrällisesti yleisiä, ne muistuttavat, kuinka yksittäinen käytöstä poistettu akku voi väärin lajiteltuna sytyttää laajamittaisen ja vaikeasti hallittavan tulipalon, sanoo paristojen ja akkujen kierrätystä Suomessa organisoivan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa–Marie Stenbäck. 

Myös käytöstä poistetuissa akuissa on usein vielä virtaa. Jos akku vaurioituu esimerkiksi iskusta, puristumisesta tai kolhusta, se voi syttyä palamaan. Tällaisista käytöstä poistetuista, mutta yhä vaarallisista akuista puhutaan joskus zombiakkuina. Eivätkä riskit koske vain jätealaa. Kotona lattialle, laatikkoon tai varastoon unohtunut akku- tai paristokäyttöinen laite voi vaurioitua esimerkiksi pudotessa tai lemmikin käsittelyssä ja syttyä yllättäen.

”Akkupalot ylittävät nykyisin jo monen perinteisen kodinkoneen paloriskin. Akkupalot ovat myös rajumpia ja arvaamattomampia kuin tavalliset palot, jolloin niiden sammuttaminen kotikonstein on hankalaa. Siksi ennaltaehkäisy ja oikea kierrätys on hyvin tärkeää.”

Lauri Lehto, palontorjuntatekniikan asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Haaste kutsuu tekemään akkuturvallisuudesta näkyvää 

 Zombiakkukampanja haastaa tänä keväänä sekä kodit että työpaikat käymään läpi ja laskemaan kaikki käytöstä poistetut akut ja paristot. Samalla se tekee näkyväksi, kuinka paljon niitä kertyy huomaamatta arjessa. Akkuja on nykyään kaikkialla: puhelimissa, tietokoneissa ja kuulokkeissa, mutta myös sähköhammasharjoissa, parranajokoneissa, leluissa ja robotti-imureissa. Työpaikoilta niitä löytyy esimerkiksi työkaluista, mittalaitteista, viivakoodinlukijoista ja erilaisista liikkumisvälineistä.

– Vaikka akkuja on tänä päivänä jokaisella työpaikalla todella paljon, silti monilta puuttuvat selkeät käytännöt akkujen tunnistamiseen, säilyttämiseen ja käytöstä poistamiseen, sanoo Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Petri Pakkanen. 

Työpaikalla vastuut kannattaa sopia selkeästi: kuka kerää käytöstä poistetut laitteet, missä niitä säilytetään ja kuka vie ne keräykseen. Tällöin akut eivät unohdu varastoihin, vaan ne poistetaan hallitusti ja turvallisesti.

– Tämä on olennainen osa työpaikan riskien arviointia, Pakkanen painottaa. 

Akut haltuun ja turvallisesti kierrätykseen

Kevätsiivous on hyvä hetki käydä läpi kodin ja työpaikan laatikot, kaapit ja varastot. Akku- ja paristokäyttöisten laitteiden tunnistamiseen ja turvalliseen kierrätykseen auttaa muutama selkeä nyrkkisääntö. Ja jos akkua ei saa irrotettua laitteesta helposti, ei laitetta saa rikkoa tai purkaa, sillä se voi aiheuttaa välittömän palovaaran.

Näin kierrätät akut ja paristot: 

• Poista tyhjentyneet paristot ja akut laitteesta mahdollisimman pian. 
• Teippaa virtanavat heti käytöstä poistamisen jälkeen. Mikä tahansa hyvin paikallaan pysyvä teippi käy. Riittää, että teippaat navat, ei koko paristoa tai akkua. Tällöin paristo on helpompi tunnistaa lajittelussa.
• Perusta paristoille kotikeräyspiste esimerkiksi muovipussiin tai -rasiaan. Vältä metallista astiaa tai käytä sen sisällä muovipussia. Säilytä niin uudet kuin käytetyt paristot ja akut aina pienten lasten ja lemmikkieläinten ulottumattomissa. Lue artikkelistamme, mitä tehdä, jos lapsi syö pariston.
• Älä laita akkuja tai paristoja sekajätteeseen, metallinkeräykseen tai muiden jätejakeiden joukkoon. Palauta ne kauppaan tai lähimpään alueelliseen keräyspisteeseen heti tilaisuuden tullen.
• Pakkaa vuotava tai vahingoittunut akku varoen tiiviiseen muovipussiin ja siirrä se turvalliseen paikkaan, esimerkiksi ulos metalliastiassa tai sisätiloissa paikkaan, jossa ei ole helposti syttyviä materiaaleja lähellä. Vältä täysin tiiviitä astioita, jotta mahdolliset kaasut pääsevät purkautumaan turvallisesti. Palauta vahingoittunut akku ensisijaisesti aluekeräyspisteelle ja kerro henkilökunnalle, jos akku vuotaa, on kolhiintunut tai muuten vaurioitunut.
• Paristoja ja pienakkuja myyvät kaupat ottavat ne maksutta vastaan myös ilman uuden tuotteen ostopakkoa, jos ne vastaavat liikkeen omaa valikoimaa. Jos keräysastiaa ei näy, voit luovuttaa ne henkilökunnalle.
• Vie suuremmat akut ja isommat määrät alueellisiin keräyspisteisiin. Paristoja ja akkja vastaanotetaan Mustankorkean lajitelupihalla ja Laukaan pienjäteasemalla sekä kierrätysautolla. Katso myös muut kierrätyspisteet: kierrätys.info. 

Akkujen ja paristojen raaka-aineet kriittisen tärkeitä

Akut ja paristot kuuluvat tuottajavastuun piiriin, minkä ansiosta ne saa tuoda maksutta kierrätykseen. Recser Oy:n tuottajayhteisö edustaa yli 1 200 paristojen ja akkujen tuottajaa Suomessa ja huolehtii niiden tuottajavastuusta sekä keräysverkoston ylläpidosta ja kierrättämisestä ympäri maan.

Kaikki kauppoihin ja alueellisiin keräyspisteisiin palautetut paristot ja akut kuljetetaan käsittelylaitokselle, jossa ne lajitellaan ja käsitellään turvallisesti. Materiaalit ohjataan jatkokäsittelyyn, ja yli puolet niiden sisällöstä voidaan hyödyntää uudelleen. Akkujen ja paristojen raaka-aineet ovat yhteiskunnalle kriittisen tärkeitä. Niiden kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta, pienentää päästöjä ja on edellytys toimivalle kiertotaloudelle.

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää paristoista ja akuista

Miten paristot pitää teipata ja millaisella teipillä? Riittääkö, että teippaa vain toisen navan? Entä pitääkö akut teipata? Mistä tiedän pitääkö sähköhammasharja viedä sähkölaitteiden vai paristojen kierrätykseen?

Katso kaikki usein kysytyt kysymykset