Sekajätetutkimus laajeni roskapusseista lajittelupihalle – minkälaista tavaraa sekajätelavoille tuodaan?
Mustankorkean lajittelupihalla ja Laukaan pienjäteasemalla tutkittiin talven aikana, minkälaista tavaraa sekajätelavoilta löytyy. Tulosten mukaan sekajätteen joukossa on lavasta riippuen jopa 90 % sinne kuulumatonta jätettä – myös vaarallisia jätteitä.
Mustankorkealla on tutkittu aikaisemmin sekajätteen koostumusta kotitalouksien sekajätepusseissa. Talvella 2025 toteutettiin mittakaavaltaan laajempi tutkimus, kun läpi käytiin lajittelupihan ja Laukaan pienjäteaseman suuria sekajätelavoja. Yhdelle lavalle mahtuu jopa 3 000 kiloa jätettä.
– Tulosten mukaan peräkärryillä ja pakettiautoilla tuodut sekajätelastit sisältävät paljon sinne kuulumatonta hyötyjätettä, kuten kuivaa pahvia ja metalleja, toteaa Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.
Jätelavojen läpikäynti aloitettiin marraskuussa 2024, ja viiden kuukauden aikana lajiteltiin yhteensä 12 jätelavaa: kuusi lajittelupihalla ja kuusi pienjäteasemalla. Painavimpien jäte-erien punnitsemiseen käytettiin pyöräkonevaakaa, ja muutenkin jätteiden käsittely vaati avuksi konevoimaa.
– Jätteet kuitenkin lajiteltiin käsin, ja näin tarkkaa lajittelua ei olekaan taidettu sekajätetutkimuksissa aikaisemmin tehdä, kertoo agrologiopiskelija Heidi Manninen, joka työskentelee Mustankorkean jätekeskuksella asiakaspalvelijana opintojensa ohessa. Hän tekee sekajätetutkimuksesta lopputyön Jyväskylän ammattikorkeakouluun.
”Sekajätelavoilla oli sekajätettä prosentuaalisesti vajaa neljännes eli 24 prosenttia. Kotitalouksilta kerätyssä sekajätteen pussiroskassa sekajätettä oli vuonna 2023 lähes 25 prosenttia. Tosin lajittelupihalla myös verhoillut huonekalut saa lajitella sekajätteeseen ja niiden osuus oli tutkimuksessa 17,5 prosenttia.”
Esko Martikainen, toimitusjohtaja
Sekajätteessä on sekajätettä vain noin 20 %
Yhteensä jätteitä lajiteltiin noin 24 641 kiloa, josta sekajätettä oli noin 6 000 kiloa. Kullakin tutkituista lavoista sekajätettä oli 10–30 prosenttia, keskimäärin 24 prosenttia. Eniten sekajätteen joukkoon oli päätynyt sinne kuulumatonta rakennusjätettä.
– Pakkausmuovi kuuluisi lajitella muovinkeräykseen, ja omat jätelavansa on myös kipsille, eristevillalle, betonille ja puhtaalle pahville, Manninen toteaa.
Sen sijaan rakennusstyroksi kuuluu sekajätteeseen, ja myös muovilelut ja muoviämpärit ovat sekajätteessä ihan oikeassa paikassa. Sekajätteen joukossa oli paljon puutavaraa raakalaudoista kyllästettyyn ja käsiteltyyn puuhun, joista jokaiselle on lajittelupihalla omat jätelavat.
– Sekajäte on oikea paikka puutavaralle vain, jos puussa on kiinni esimerkiksi kipsiä tai muovia, Manninen tarkentaa.
Ehjät tavarat kuuluisivat kirpparille
Varsinaista kotitalousjätettä oli sekajätteen joukossa vähän, mutta joillekin lavoille oli tyhjennetty kokonaisia asuntoja astioineen, kirjoineen ja huonekaluineen.
– Seassa oli paljon täysin ehjää tavaraa, jonka olisi voinut lahjoittaa kierrätyskeskuksille tai myydä kirpputoreilla, Manninen harmittelee.
Metallitavaroita keittiövälineistä polkupyöriin oli yhteensä noin 2,5 prosenttia, mutta kiloissa se tarkoittaa kymmmeniä kiloja.
– Polkupyörät kuuluisivat metallien kierrätykseen, jossa muoviosat eivät haittaa.
Aikaisemmissa kotitalouksien sekajätepussitutkimuksissa biojätettä on ollut sekajätteen joukossa noin 20 prosenttia. Myös sekajätelavoilta löytyi jätesäkkejä täynnä jääkaappien sisältöä. Kokonaisuutena biojätettä oli 0,5 prosenttia. Orgaaninen jäte aiheutti myös tutkijalle isoimman järkytyksen.
– Yhdestä roskapussista löytyi tuore kauriin pää!
”Sekajätteen joukossa oli eniten rakennusjätettä, mutta joillekin lavoilla oli tyhjennetty kokonainen asunto astioineen, kirjoineen ja huonekaluineen.”
Heidi Manninen, asiakaspalvelija
Asbestia ja muita vaarallisia jätteitä
Ikäviltä yllätyksiltäkään ei vältytty. Yhden jätelavan käsittely piti turvallisuussyistä keskeyttää, kun siltä löytyi asbestia. Väärään paikkaan lajiteltuna asbesti voi olla vaarallista sekä asiakkaille että jätteenkäsittelijöille, ja jätekeskuksella se kuuluu niihin harvoihin jätejakeisiin, jotka voidaan vain loppusijoittaa.
– Onneksi meillä ammattilaisilla oli suojavarusteet ja hengityssuojaimet, Manninen toteaa. – Asbesti on kuitenkin aiheuttanut terveysriskin tuojalleen, koska sitä ei ollut edes säkitetty.
Mitä on loppusijoitettava jäte?
Loppusijoitettavaa jätettä on vain sellainen jäte, jota ei voida kierrättää, käyttää uudelleen tai polttaa energiaksi. Mustankorkean loppusijoitusalueelle päätyy enää 1 % kotitalouksien jätteistä: tasolasi ja mineraalivilla, tuhka ja asbesti.
Sekajätteen joukossa oli myös kymmeniä kiloja muuta vaarallista jätettä, kuten edelleen pihiseviä aerosolipulloja, betonijauhosäkkejä ja maalipurkkeja, joissa oli maalia jäljellä. Myös sähkölaitteita oli runsaasti, vaikka ne voisi kierrättää ilmaiseksi sähkölaitteissa. Sähkölaitteille on lajittelupihalla oma vastaanottopisteensä.
– Sen sijaan sekajätteen käsittely maksaa pienkuormamaksun, Martikainen korostaa.
Hän ei usko, että puutteellisen lajittelun taustalla olisi lajittelupihan sekavuus.
– Eri jätteiden paikat on merkitty kylteillä selkeästi, mutta jätteitä ei vain jakseta lajitella: autolla ajetaan suoraan sekajätelavan eteen.
Heidi Manninen myös pohtii, voisiko sekajäte-sana johtaa ihmisiä harhaan.
– Se otetaan ehkä liian kirjaimellisesti ja ajatellaan, että sekajätelavalle käy ihan kaikki.
Vaarallista jätettä ja sähkölaitteita saa tuoda Mustankorkealle lajittelupihalle ja Laukaan pienjäteasemalle ilmaiseksi. Sen sijaan sekajätteen käsittelystä veloitetaan pienkuormamaksun. Katso lajittelupihan hinnasto ja Laukaan pienjäteaseman hinnasto.
”Eri lajittelupaikat on merkitty selkeästi, mutta jätteitä ei vain jakseta lajitella: autolla ajetaan suoraan sekajätelavan eteen.”
Esko Martikainen, toimitusjohtaja
Lajittelussa eroja Jyväskylän ja Laukaan välillä
Mustankorkean lajittelupihan sekajätelavoilla oli enemmän kartonkia ja pahvia kuin Laukaassa. Laukaassa oli puolestaan enemmän kipsi- ja tekstiilijätettä, joille ei ole pienjäteasemalla omia jätelavoja.
– Myös käsiteltyä puuta oli Laukaassa sekajätteen joukossa Jyväskylää enemmän, vaikka pienjäteasemalla on puulle oma lava, Manninen toteaa.
Hänestä olisi kiinnostavaa tutkia seuraavaksi, löytyisikö eroja myös eri sekajätelavojen välillä.
– Nyt tutkimme aina etummaisen lavan, joten voisi olla mielenkiintoista selvittää, onko sekajätteen joukossa enemmän vai vähemmän hyödynnettävää jätettä jollakin muulla lavalla.
Mikä jäte kuuluu sekajätelavalle?
Jos sekajäte on niin suurta, ettei se mahdu kodin sekajäteastiaan, sen voi tuoda Mustankorkean jätekeskuksen tai Laukaan pienjäteaseman sekajätelavalle. Sekajätteeseen kuuluvat esimerkiksi patjat, matot, eristestyroksi, verhoillut huonekalut ja rikkinäiset muovitavarat.
Edullisinta on lajitella jätteet jo kotona
Sekajätetutkimuksella haluttiin selvittää, löytyykö sekajätteen joukosta niin paljon hyödyntämiskelpoista jätettä, että se kannattaisi lajitella jätekeskuksella erilleen sekajätteestä.
– Silloin sekajätteenä poltettaisiin vain sellaiset jätteet, joita ei voi kierrättää tai hyödyntää muulla tavoin, Martikainen sanoo.
Jätteiden laitosmaista esikäsittelyä on jätekeskuksella mahdollista lisätä, mutta se tuottaa aina kustannuksia, jotka toimialueen asukkaat lopulta maksavat. Esikäsittelyn lisäämisen pitääkin olla taloudellisesti järkevää, ja siksi päätöksenteko vaatii tarkempaa tietoa sekajätelavojen sisältämän hyödyntämiskelpoisen jätteen määrästä. Tarkka käsittelytutkimus on jo alkamassa kotitalouksien sekajätepusseille.
– Meiltä lähti huhtikuussa pari sataa tonnia pussitavaraa käsittelytestaukseen, ja samanlainen tutkimus olisi mahdollista toteuttaa myös lavatavaralle, Martikainen kertoo.
Asukkaille olisi edullisinta, jos jätteet lajiteltaisiin mahdollisimman tarkkaan jo kotona.
– Tiedotusta, opastusta ja pientä painostustakin tarvitaan, Martikainen sanoo. – EU:han vaatii Suomea parantamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta lähivuosina tuntuvasti.
”Tutkimustuloksia käytetään lajittelupihan kehittämisessä. Isoja pahveja on mennyt paljon sekajätteeseen, koska puristimen syöttöaukko on turvallisuussyistä pieni ja isojen pahvien mahduttaminen sinne on hankalaa. Tilasimme isoille pahveille etukuormaussäiliöt suuremmilla täyttöaukoilla, koska haluamme kasvattaa pahvien ja kartonkien kierrätysastetta. Pienemmät kartongit tulee edelleen laittaa lajittelupihan siniseen kartonkipuristimeen. Lisäämme myös asiakaspalvelua ja -neuvontaa lajittelupihalla, jotta asiakkaat voisivat helpommin kysyä neuvoja jätteiden lajittelussa.”
Eveliina Kirmanen, palvelupäällikkö
EU:n tavoitteena on nostaa yhdyskuntajätteen materiaalikierrätysaste 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä kierrätysaste on reilut 30 prosenttia.
Vuoden 2025 sekajätetutkimuksen tulokset
| Jätelaji | Lajittelupiha | Laukaan pienjäteasema | KESKIARVO | |
|---|---|---|---|---|
 | Sekalaiset jätteet | 27 % | 21 % | 24,0 % |
 | Huonekalut | 24 % | 11 % | 17,5 % |
 | Muovit (sisältää muovipakkaukset ja kovan muovin) | 14% | 17 % | 15,5 % |
 | Käsitelty puu | 7 % | 11 % | 9,0 % |
 | Kipsijäte | 3 % | 15 % | 9,0 % |
 | Poistotekstiilit | 5 % | 6 % | 5,5 % |
 | Kartonki ja pahvi | 4 % | 3 % | 3,5% |
 | Paperi | 3 % | 2 % | 2,5 % |
 | Metalli | 3 % | 2 % | 2,5 % |
 | Tiili ja betoni | 2 % | 3 % | 2,5 % |
 | Mineraalivilla ja tasolasi | 1 % | 3 % | 2,0 % |
 | Sähkölaitteet | 1 % | 2 % | 1,5 % |
 | Vaaralliset jätteet | 1 % | 1 % | 1,0 % |
 | Puutarhajäte | 1 % | 1 % | 1,0 % |
 | Käsittelemätön puu | 1 % | 1 % | 1,0 % |
 | Lasipakkaukset | 1 % | 0 % | 0,5 % |
 | Biojäte | 1 % | 0 % | 0,5 % |
 | Kyllästetty puu | 0 % | 0 % | 0,0 % |
 | Renkaat | 0 % | 0 % | 0,0 % |
”Vaikka esimerkiksi kartongin ja pahvin osuus on prosentteina pieni, oli sen määrä tutkimuksessa huomattava, sillä materiaali painaa vähän. Huonekaluihin on laskettu verhoillut huonekalut, jotka kuuluvat sekajätteeseen. Puiset huonekalut on laskettu käsiteltyyn puuhun, mikä on niille oikea kierrätyspaikka.”
Heidi Manninen, opinnäytetyön tekijä
Katso videot sekajätetutkimuksen tekemisestä
Lataa kuvat median käyttöön
Painokelpoiset isot kuvat. Kuvat ottanut Päivi Peltola, Mustankorkea.
