Lupiini kukkii tienvarrella
Vieraslajit

Vieraslajeihin kuuluvat haittakasvit ja -eläimet, jotka ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Ne voivat haitata ja syrjäyttää alkuperäisiä kasvejamme ja eläimiämme sekä levittää tauteja. Vieraslajit.fi kertoo parhaiten, miten hävität kunkin vieraslajin.

Vieraslajien torjunta ja hävittäminen vaatii usein pitkäjänteistä työtä. Vieraslajien hävittämisessä on eroja; osa hävitetään pelkästään katkomalla kukinto, osa täytyy hävittää juurineen ja osan voi tukahduttaa. Parhaiten hävittämisessä pääsee eteenpäin, kun tutustuu vieraslajit.fi -sivuston ohjeisiin lajikohtaisesti.

Tärkeintä on, että itämiskykyiset siemenet tai kasvinosat eivät pääse leviämään, eikä niitä levitetä myöskään maa-ainesten kautta. Vaikka vieraslajien torjuntaohjeet ovat samat koko Suomessa, voi jätteiden vastaanotossa ja hinnoittelussa olla eroa paikkakunnittain. Nämä ohjeistukset koskevat vieraslajien vastaanottoa Mustankorkean lajittelupihalla.

Esimerkkejä vieraslajien torjunnasta:

  • Lupiinin voi hävittää katkaisemalla kukinnot tai niittämällä ennen siementen kypsymistä. Tällöin lupiinin voi jättää maastoon maatumaan. Lupiinille suositellaan, että se katkotaan 2–4 kertaa kasvukauden aikana.
  • Viitapihlaja-angervon voi pakata juurien, maavarsien ja maavarrenpalojen kanssa tiiviisti suljettuun säkkiin ja tuoda pienkuormamaksulla lajittelupihalle vieraslajeihin. Toinen työläämpi vaihtoehto on erotella kasvista pois kaikki kukinnot ja siemenet ja tuoda viitapihlaja-angervon oksat puutarhajätteisiin risujätteenä. Tällöin pelkkiä oksia sisältäviä osia ei tarvitse säkittää. Kukintoja ja siemeniä sisältävät osat on edelleen säkitettävä ja tuotava pienkuormamaksulla lajittelupihalle vieraslajeihin.
  • Jättipalsamin ja jättiputken kasvijäte ei aiheuta leviämisriskiä, kun torjunta tehdään viimeistään kukinta-ajan alkaessa. Tällaista vieraslajijätettä ei tarvitse kuljettaa pois, vaan se voidaan maaduttaa torjuntakohteeseen. Näin on mahdollista säästää kustannuksia.

Lähteet: Vieraslajit.fi sekä kuntien vieraskalupakki

Kyllä kiitos

Mustankorkealla vieraslajit täytyy säkittää muovipussissa tai jätesäkissä, jotta siemenet eivät pääse leviämään ympäristöön. Tarkista tarkemmat lajikohtaiset torjuntakeinot vieraslajit.fi.

  • vieraslajien (kuten jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja viitapihlaja-angervo) hävitetään säkitettyinä muovipussissa tai jätesäkissä.
  • haittaeläimet (kuten espanjansiruetana) hävitetään kuolleina ja säkitettyinä muovipussissa tai jätesäkissä.

Ei kiitos

Mitä maksaa

Vieraslajit veloitetaan pienkuormamaksulla Mustankorkean lajittelupihalla.

Jätteen esivalmistelu

Muista erotella vieraslajit muista puutarhajätteistä. Haittakasvit ja muut vieraslajit tulee toimittaa Mustankorkean jätekeskuksen lajittelupihalle säkitettynä muovipussiin tai jätesäkkiin. Haittaeläimet ja pienet määrät haittakasveja voi pussitettuna laittaa myös omaan sekajäteastiaan. Säkityksellä halutaan varmistaa ettei haittakasvit ja vieraslajit pääse leviämään ympäristöön ja uusille kasvupaikoille kuljetuksen tai käsittelyn aikana.

Mihin vien jätteet

Vieraslajeja vastaanotetaan vain Mustankorkean jätekeskuksella. Nimetty lava löytyy lajittelupihalta.

Kyltissä lukee vieraslajit ja ylhäällä on kierrätyspisteen numero 23. Taustalla näkyy sähkölaitteiden keräyskontteja.
Vieraslajeilla löytyy oma vihreä jätelavansa. Esimerkiksi lupiiinit olisi hyvä hävittää omalta tontilta.

Maailmanlaajuisesti haitallisten vieraslajien arvioidaan olevan yksi keskeisin syy viimeaikaisiin kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoihin. Ne ovat vaikuttaneet jo lähes 60 lajin uhanalaistumiseen tai taantumiseen sekä ovat vakava uhka yli 200 punaisen listan lajille.

vieraslajit.fi

Jatkokäyttö

Vieraslajit toimitetaan Tampereelle Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle, jolloin niistä saadaan lämpöä ja sähköä.

Risujätteenä vastaanotettavat vieraslajit (ilman kukintoja tai siemeniä) hyödynnetään Mustankorkealla osana kompostointia.

Lue lisää kierrätyksestä

Vaaleahiuksinen nainen istuu keittiön pöydän ääressä ja juo kahvia Marimekko-mukista. Nuorempi ruskeahiuksinen tyttö laittaa pöydällä olevaan roskikeen muoviroskaa.

Muovin kierrätys tehostuu – uudet kierrätyslaitokset ja tuotekehitys lisäävät muovin käyttöä

Muovin kierrättämisessä puhaltavat uudet tuulet. Suomeen ollaan rakentamassa kahta uutta muovin kierrätyslaitosta. Lisäksi muovin käyttö lisääntyy ja monipuolistuu,…

Mies istuu pitkällä penkillä ulkona koiran kanssa. Kädessään hänellä on oranssi roskapussi ja toisessa kädessä koiran hihna. Takana näkyy syksyistä punaista metsämaisemaa.

Roskavaikuttaja Eino Oinio pistää itsensä likoon puhtaan lähiluonnon puolesta

Teemu ”Eino” Oinio on vienyt roskien keräämisen ilosanomaa eteenpäin Roskapäivä-Instagram-tilillään jo vuosia. Hauska ja syyllistämätön asenne herättää vastakaikua.…