Mikko ja Kaisa-Liisa Ikonen olohuoneessaan

Ikosten perheen, eli Kaisa-Liisan ja Mikon sekä 11-vuotiaan Kalle-pojan persoonallisen ja värikkään kodin sisustus on kierrätettyä, itse tehtyä ja saatua. Suurin osa sisustustekstiileistä ja kalusteista on löydetty käytettynä.

– Arviolta yhdeksänkymmentä prosenttia sisustuksesta on kierrätettyä. Jonkin verran on saatu sukulaisilta tai ystäviltä lahjoina, iso osa on löytynyt kierrätyskeskuksista ja kirppareilta, Ikoset kertovat.

Tuunaamalla uusi elämä

Joskus sisustuselementtejä voi joutua metsästämään pitkäänkin ja usein parhaat löydöt tulevat vastaan sattumalta. Kaisa-Liisa Ikonen sanoo, että pitää osata myös nähdä kauneutta siellä, missä sitä ei olettaisi olevan. Kulahtaneet kalusteet ja tekstiilit voivat saada uuden elämän tuunaamalla ja ompelemalla. Vanhoista verhoista saa ommeltua vaikka sohvatyynyjä.

– Kirppareilla kiertely on harrastus, mutta ei hätäisen ihmisen puuhaa. Löytöjen tekeminen sekä aarteiden uusiokäyttö ovat itseilmaisun muotoja. Haluan, että sisustus on kestävää, eikä ole mielenkiintoa vaihtaa sisustusta puolen vuoden välein. Uusiokäytössä pitää myös osata olla luova: tavaroita ei ole pakko käyttää välttämättä juuri siinä tarkoituksessa, kuin mihin ne on alun perin suunniteltu. Olen tehnyt itse kierrätyskankaista esimerkiksi vilttejä, tilkkutäkkejä ja sohvatyynyjä, hän sanoo.

Kaisa-Liisa Ikonen parvekkeella
Kaisa-Liisa Ikonen on taitava ompelija. Kodin parvekkeelle syntyi kierrätyskankaista mm. tilkkutäkki. Ikonen korostaakin, että kaikkia kirpparilöytöjä ei tarvitse välttämättä käyttää juuri siinä tarkoituksessa, mihin ne on alun perin valmistettu – verhoista voi syntyä vaikkapa sohvatyynyjä.

Vaatteita kierrätyskankaista

Ikoset kertovat kiertävänsä melko aktiivisesti jyväskyläläisiä kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia.

– Paljon on löydetty Vaajapörssistä, Silinteristä ja Kirpparillastakin sekä kalusteita kierrätyskeskuksesta. Toristakin on löytynyt jotain, mutten ole hirveästi innostunut nettikirpputoreista. Kirppareilla kiertelystä saa löytämisen iloa eri tavalla, Kaisa-Liisa toteaa. Kaisa-Liisa Ikosen vaatekaapin sisältö on myös pitkälti kirpputoreilta. Kun Kalle oli nuorempi, hänellekin löytyi helpommin vaatteita kirppareilta.

– Ompelin myös vaatteita kierrätyskankaista. Esimerkiksi vanhoista puuvillaverhoista tein Kallelle takkeja. Nykyään pojalle sopivia vaatteita on hankalampi löytää kirppikseltä, koska tuon ikäiset käyttävät vaatteet aika loppuun. Urheilu- ja harrastusvälineitä löytyy hyvin Sporttidivarista ja Kalle on itse löytänyt kirpputorilta esimerkiksi Pokémon-kortteja, Kaisa-Liisa kertoo.

Kaisa-Liisan vinkit kirpparihaukoille

  • Haju: Nuuski tuotteet. Homeen, tupakan tai voimakkaasti hajustetulla pesuaineella pestyn tuotteen hajua on vaikea poistaa tekstiileistä.
  • Vauriot: Tuote kannattaa katsoa tarkasti läpi esimerkiksi kosteuden aiheuttamien vaurioiden varalta. Jos yhtään epäilyttää, olisiko tuote maalattu esimerkiksi lyijymaalilla, ei kannata ostaa edes tuunattavaksi.
  • Hintatietoisuus: Vaikka rahansäästö ei olisi oletusarvo, on hyvä kuitenkin tietää, mitä tuotteesta kannattaa maksaa.
  • Rehellisyys (myyjille): Toivoisin myyjiltä sitä, että rikkinäisiä tuotteita ei tuotaisi myyntiin. Roskat kuuluvat roskiin. Jos tavara on rikki, niin se pitää kierrättää asianmukaisesti.
Kalle Ikonen äidin ompelemassa takissa
Kaisa-Liisa Ikonen muistuttaa, että kaikkia kirpparilöytöjä ei tarvitse välttämättä käyttää juuri siinä tarkoituksessa, mihin ne on alun perin valmistettu – kierrätetyistä kankaista voi syntyä vaatteitakin. Kaisa-Liisa ompeli pojalleen Kallelle esimerkiksi takkeja kierrätyskankaista tämän ollessa pieni.