Näin torjut vieraslajeja ja hävität jätteet oikein
Jyvässeudulla yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, jättipalsami, jättiputki ja uusimpana viitapihlaja-angervo. Näistä etenkin jättiputkeen suhtaudutaan vakavasti, sillä se voi aiheuttaa herkästi palovammoja. Oikeilla torjuntakeinoilla voi myös säästää rahaa.
Vieraslajit ovat lajeja, jotka eivät kuulu kasvistoomme. Kaikki vieraslajit eivät kuitenkaan ole haitallisia ja osa lajeista on haitallisia vain meillä Suomessa, osa koko Euroopassa. Uusia haitallisia vieraslajeja tunnistetaan myös lisää, lähes vuosittain.
– Meillä Jyväskylässä jättipalsamin ja lupiinin määrä on lisääntynyt nopeasti suotuisien talvien myötä. Vieraslajeja torjutaan resurssien puitteissa, mutta jättiputkiesiintymät pyritään torjumaan säännöllisesti vuosittain niiden ihmisen iholle herkästi palovammoja aiheuttavan ominaisuuden takia. Jättiputket myös kiinnostavat lapsia suuren kokonsa takia, kertoo Jyväskylän viherasiantuntija Päivi Kortelainen.
Mitä ovat vieraslajien luokitukset?
- Kaikki vieraslajit: Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat ihmisen vaikutuksesta joko tahattomasti tai tahallisesti levinneet luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Vieraslaji ei ole automaattisesti haitallinen, mutta se voidaan määritellä haitalliseksi, jos se uhkaa alueen alkuperäistä lajistoa tai muuta luonnon monimuotoisuutta.
- Kansallinen vieraslajiluettelo: Luettelo Suomessa esiintyvistä haitallisista vieraslajeista, jotka eivät kuitenkaan kuulu EU:n vieraslajiluetteloon. Näitä lajeja ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, kasvattaa, välittää, myydä tai luovuttaa.
- EU:n vieraslajiluettelo: EU:n alueella haitallisiksi säädetyt vieraslajit. Näitäkään ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, kasvattaa, välittää, myydä tai luovuttaa.
Jättiputket voivat aiheuttaa palovammoja
Jättiputkista kaukasianjättiputki on yleisin. Sen lisäksi muita jättiputkia ovat persianjättiputki ja armenianjättiputki. Jättiputkilajit ovat hyvin samannäköisiä ja niissä on samanlainen valkoinen kukinto, mutta lehtien liuskoituksessa ja kasvien kasvutyyleissä on eroja.
– Joskus jättiputket sekoitetaan ukonputkeen, joka kuuluu luontoomme. Ukonputket ovat huomattavasti pienempiä kuin 3–4 metriset jättiputket. Ukonputken kukkavarressa on vaaleaa ja tiheää karvaa, joka ei aiheuta palovammoja, kuten jättiputken poltinkarvat, jotka voivat polttaa ihoa etenkin auringonvalossa. Jättiputkia torjuttaessa hyvät käsineet ja muutkin suojavarusteet ovat tarpeen, Kortelainen kertoo.
Kaukasian- ja armenianjättiputkien osalta on lohduttavaa, että ne ovat 2-vuotisia kasveja. Ensimmäisenä vuonna kasvavat lehtiruusukkeet ja toisena vuonna kehittyvät kukat, jotka voivat tulla myös myöhään syksyllä. Kerran kukittuaan kasvi kuolee. Persianjättiputkea meillä ei juurikaan esiinny.
– Jättiputken torjunnassa tärkeintä on estää siementen leviäminen, sillä niitä on runsaasti ja ne pysyvät itämiskelpoisina maassa jopa kymmenen vuotta. Jos jättiputkia ei ole paljon, niistä pääsee helpoimmin eroon, kun kaivaa alkukesästä pienikokoiset kasvit juurineen maasta tai irrottaa ne maasta jo siementaimina, Kortelainen kertoo.
Jos jättiputki on kasvanut niin paljon, että se on ehtinyt tehdä kukinnon, leviämistä voi estää katkaisemalla pois pelkän kukkavarren. Oikea aika katkaista kukkavarsi on silloin, kun kukinnan jälkeiset siemenaihiot ovat muodostuneet, mutta ne eivät vielä irtoa.
– Nurmikon leikkaaminen kasvin päältä ei tapa kasvia, mutta voi ajan saatossa näivettää sen, Kortelainen kertoo.
Jättiputken voi jättää maahan, jos torjunnan tekee ennen kukintaa. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että kasvi ei pääse uudelleen juurtumaan maahan. Muussa tapauksessa jättiputki hävitetään säkitettynä vieraslajijätteenä.
Lupiinit ja jättipalsamit niitettävä ennen siementen muodostumista
Lupiinilla ja jättipalsamilla on suuri siementuotanto, minkä vuoksi ne leviävät nopeasti. Kasvuston niittäminen oikeaan aikaan ennen siementen muodostumista on hyväksi todettu tapa hillitä kasvien leviämistä ja aikanaan päästä niistä eroon kokonaan.
– Jos lupiini ei ole ehtinyt tehdä siemeniä eli ruskeaa palkoa kukkavanaan, kasvin voi kitkeä ja jättää kitkemisen jälkeen maahan. Jättipalsamin voi poistaa samalla tavalla. Jos palsamikasvusto niitetään ennen kukintaa, siihen voi varsien katkaisemisen jälkeenkin tulla niin sanottuja hätäkukintoja, jotka tekevät siemenet tavallista nopeammin. Sen takia palsamien niittäminen pitäisi toistaa kasvukauden aikana, varsinkin jos uusia kukintoja ilmaantuu, Kortelainen neuvoo.
Juhannuksen aikoihin lupiini puolestaan on kuluttanut paljon energiaa kasvuston ja kukinnon kehittämiseksi, mikä heikentää sen juurivoimaa. Siksi juhannuksen tienoo on hyvä aika lupiinikasvuston leikkaamiseen. Kun kasvuston leikkaaminen toistetaan myöhemmin aina samassa kasvuvaiheessa, se lopulta häviää.
– Lupiini on siitä haastava laji, että se viihtyy hyvin karuilla mailla juuristonsa typpinystyröiden ansiosta. Nystyröiden avulla lupiini pystyy muodostamaan kasvuun tarvitsemaansa typpeä ja rikastuttamaan sillä elinympäristönsä itselleen sopivaksi. Näin se valtaa tehokkaasti kasvutilaa muilta kasveilta.
Jättipalsami on 1-vuotinen kasvi, jonka siemenet pysyvät itävänä maassa 3–4 vuotta. Jos sen niittää tai kitkee säännöllisesti, eikä anna kehittää uusia siemeniä, siitä pääsee kyllä eroon.
”Juhannuksena kannattaa kerätä lupiinikimppu maljakkoon hyvillä mielin. Vaikka lupiini on haitallinen vieraslaji, siitä saa aina nätin kukkakimpun ja kukinta on komeimmillaan yleensä juuri juhannuksena. Juhannuksen aikoihin on myöshyväajankohta niittää kasvi ensimmäisen kerran.”
Päivi Kortelainen, viherasiantuntija, Jyväskylä
60 %
lajien sukupuutoista maailmanlaajuisesti johtuu vieraslajeista
Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto
39
vieraslajien määrä Suomessa tällä hetkellä, määrä tosin kasvaa jatkuvasti
Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto
12–20 mrd €
vieraslajien aiheuttamat arvioidut kustannukset EU:n alueella vuosittain
Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto
Mustankorkea vastaanottaa vieraslajeja säkitettynä
Mustankorkea ottaa vastaan vieraslajeja maksullisena vieraslajijätteenä, jotka pitää säkittää ja tuoda omalle lavalleen. Vieraslajien jätekeskukselle tuomisesta täytyy siis maksaa, mikä voi kirpaista ainakin silloin, kun hävitettävän vieraslajin määrä on suuri. Onkin hyvä selvittää kunkin vieraslajin tarkat hävitysohjeet, koska niitä noudattamalla voi myös säästää rahaa.
– Jos lupiinin ja jättipalsamin hävittää ennen kukintaa ja siemenien muodostumista, niitä ei tarvitse kuljettaa jätekeskukselle, vaan ne voi jättää paikalleen maatumaan, Kortelainen neuvoo.
”Jos talvi on leuto, seuraavana kesänä on enemmän espanjansiruetanoita. Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, joka talvehtii suurelta osin munina. Pitkään kestävä pakkanen tuhoaa aikuiset yksilöt. Espanjansiruetanat syövät myös koirankakkaa sekä kuolleita lajitovereitaan, minkä vuoksi kakat on kerättävä lenkiltä, eikä hävitettyjä etanayksilöitä saa jättää luontoon.”
Päivi Kortelainen, viherasiantuntija, Jyväskylä
Viitapihlaja-angervon voi hävittää risujätteenä ennen kukintoa
Viitapihlaja-angervon hävitys on hieman erilainen. Jos viitapihlaja-angervokasvuston leikkaa pois ennen sen kukkimista, kasvijätteessä ei ole siemeniä. Silloin jätettä ei tarvitse säkittää, vaan sen voi hävittää risuna puutarhajätteessä ja hintakin on edullisempi. Jos taas kukintoja ehtii muodostua ennen kasvuston katkaisemista, leikkuujäte on säkitettävä ja jätteen vastaanottamisesta täytyy maksaa enemmän.
Viitapihlaja-angervon häviämistä voi tehostaa kaivamalla sen juuret pois maasta. Silloin sekä juuret, maavarret että maavarrenpalat on suljettava tiiviisti säkkiin ja tuotava jätekeskukselle maksullisena vieraslajijätteenä.
– Toinen työläämpi vaihtoehto on erotella kasvista pois kaikki kukinnot ja siemenet ja tuoda viitapihlaja-angervon oksat puutarhajätteisiin risujätteenä, kertoo Mustankorkean ERP- ja ympäristöasiantuntija Salla Leskinen.
”Elokuussa 2025 viitapihlaja-angervo lisättiin kansallisesti haitallisten vieraslajien listaan. Jyväskylän kaupungilla sen torjunta aloitettiin jo kesällä 2025 ja tänä kesänä jatketaan.”
Päivi Kortelainen, viherasiantuntija, Jyväskylä
Vieraslajien hävittäminen vaatii aina maanomistajan luvan. Jyväskylän kaupunki on kuitenkin antanut luvan torjua vieraslajeja kaupungin omistamilla alueilla ilman erillistä lupaa. Asukkaat voivat pitää myös omia vieraslajien torjuntatalkoitaan, mutta niistä olisi hyvä ilmoittaa kaupungille. Myös vieraslajihavainnoista tulisi ilmoittaa kaupungille palautepalvelun kautta sekä kansalliseen vieraslajiluetteloon sivulla vieraslajit.fi.
Muita vaihtoehtoja polttaminen, peittäminen, mädättäminen ja maahan kaivaminen
Vieraslajeista voi hankkiutua eroon muutoinkin kuin jätekeskukselle tuomalla.
– Yksi vaihtoehto on kuivattaa vieraslajit esimerkiksi pressun päällä ja polttaa kuivat kasvin osat. Myös siemeniä sisältävät kasvinosat voi polttaa, Kortelainen kertoo.
Tuoreita kasvin osia voi myös mädättää esimerkiksi jätesäkissä tai muussa tiiviissä vettä läpäisemättömässä paketissa. Kun kasvinosat ovat täysin maatuneet, ne voi vaikka kompostoida. Tässä tapauksessa peitetty kasvijäte ei saa sisältää siemeniä.
Pienikokoisia kasvustoja voi myös hävittää peittämällä koko kasvuala kestävällä ja valoa läpäisemättömällä peitteellä. Peitteen tulisi olla paikoillaan vähintään kolme vuotta, mutta joskus kasvin juuriston häviäminen voi viedä pidemmänkin ajan. Peitteen poistamisen jälkeen aluetta kannattaa seurata ainakin yhden kasvukauden ajan ennen kuin siihen istuttaa uusia kasveja.
Maahan kaivaminen omalla tontilla on myös yksi vaihtoehto, mutta sen toimivuudesta ei ole varmaa tietoa.
– On vaikeaa antaa tarkkaa mittaa siitä, kuinka syvälle kasvijäte pitäisi kaivaa. Savimaasta viitapihlaja-angervo ei todennäköisesti leviä, jos sen kaivaa puolen metrin syvyyteen. Japanintatar voi levitä siitäkin syvyydestä, Kortelainen miettii.
Pienen määrän poistettuja vieraslajeja voi laittaa myös kodin sekajäteastiaan pussitettuna. Tällöin täytyy huomioida, että 140–240-litrainen jäteastia saa painaa korkeintaan 40 kiloa.
”Kaikkein väärin tapa toimia on viedä vieraslajit omalta pihalta metsään, josta ne pääsevät leviämään luontoon. Esimerkiksi japanintatar leviää herkästi juurakoista. Vieraslajien vieminen metsään tai muualle toisen omistamalle maalle on lainkin mukaan kiellettyä.”
Päivi Kortelainen, viherasiantuntija, Jyväskylä
Mitä laki sanoo vieraslajeista?
- Jyväskylän kunnallisten jätehuoltomääräysten 14 § mukaan puutarha- ja puistojäte, risut, oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Mustankorkea Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
- EU:n vieraslajiasetus (1143/2014) haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta-ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015. EU:n vieraslajiasetus (1143/2014) haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015.
- Kansallinen vieraslajilaki (1709/2015 sekä 1725/2015) tuli voimaan 1.1.2016 ja uudistettu valtioneuvoston vieraslajiasetus (704/2019) 1.6.2019. Vieraslajiasetusta päivitettiin 15.8.2023 (912/2023) ja kansallista vieraslajilakia 30.12.2024 (1065/2024).
- Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) ja muutokset lain kohtiin 7, 8, 16 ja 21 § (682/2019, 31/2023, 699/2023). Lisäksi muutokset lain kohtiin 3, 11, 14, 16 sekä 19 § (1065/2024).
- Vieraslajijätteen käsittelyynliittyvät keskeiset säädökset ovat jätelaki (646/2011), valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021), ympäristönsuojelulaki (527/2014), valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) sekä valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013).
- Jätelain 72 §:ssä, säädetään roskaamiskiellosta, joka koskee myös puutarhajätettä. Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä esinettä tai päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai loukkaantumisen vaaraa. Roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue (73 §). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa (75 §). Valvontaviranomaisen on tehostettava määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella (129 §).
Usein kysytyt kysymykset vieraslajeista
Pitääkö vieraslajihavainnosta ilmoittaa ja minne?
<Havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivuston kohdassa Havainnot. Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa lajien levinneisyydestä ja esiintymien vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, jotta torjuntatoimet osataan kohdistaa alueille, missä niistä saadaan myös kustannuksiin nähden paras hyöty. Havainnoista voi ilmoittaa myös oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle esimerkiksi erilaisten palautekanavien kautta.
Lähde: Vieraslajit.fi
Koskevatko vieraslajiluettelon kiellot myös kaupallisia toimijoita, kuten taimitarhoja tai akvaario- ja lemmikkieläinkauppoja?
EU:n tai kansallisessa vieraslajiluettelossa olevien lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito on kielletty.
EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset astuvat voimaan toimeenpanoasetuksen voimaantulon yhteydessä. Lajien maahantuonti on sen jälkeen kiellettyä ja vanhat varastot pitää pääsääntöisesti hävittää. Yritykset voivat kuitenkin vielä kahden vuoden ajan myydä lajeja sellaiseen tutkimuskäyttöön tai lääketieteelliseen tuotantoon, johon on myönnetty erikseen lupa. Määräaikojen jälkeen yritykset eivät saa enää varastoida lajeja. Kuluttajille lajeja ei saa enää myydä.
Lähde: Vieraslajit.fi
Mitä teen, jos huomaan vieraslajiluetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia myynnissä kaupassa tai muualla?
Asiasta voi ilmoittaa alueelliselle ELY-keskukselle, joka valvoo vieraslajilain noudattamista, esimerkiksi lähettämällä havainnosta tiedon ympäristöasioiden asiakaspalveluun.
Lähde: Vieraslajit.fi
Kuka valvoo, että vieraslajisäädöksiä noudatetaan?
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista valvoo Tulli.
Vieraslajiriskien hallinta vaatii ennen muuta tietoa ja ihmisten omaa ymmärrystä lajien vahingollisuudesta sekä hyvää yhteistyötä lajien torjunnassa. Tuloksiin pyritään pääsemään ensi sijassa viestinnällä ja neuvonnalla ilman viranomaisten pakkotoimia. Se on myös tehokkainta ja vaikutuksiltaan kestävintä.
Lähde ja lisätietoja: Vieraslajit.fi
Onko kiinteistön omistajan tai haltijan hävitettävä haitalliset vieraslajit maaltaan?
ON – EU:n vieraslajiluetteloon tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa haitalliseksi säädettyä vieraslajia ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa kiinteistöllä. Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu vieraslajiluetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään.
Jos laji on levinnyt naapurin alueelta, naapurusten on syytä ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja mielellään jonkinlaisessa yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä.
Lähde ja lisätietoja: Vieraslajit.fi
Mitkä ovat rangaistukset, jos en poista pihaltani vieraskasvilajia, eli onko kyseessä rikos?
Haitallisen vieraslajikasvin hävittämättä jättäminen ei ole rikos.
Jos hävittämättä jätetty laji pääsee laiminlyönnin takia leviämään kiinteistön ulkopuolelle, omistaja voidaan kuitenkin määrätä hävittämään myös tällaiset ympäristöön karanneet esiintymät. Jätelain 72 §
Lähde: Vieraslajit.fi
Voiko kuka tahansa hävittää jättiputkea, komealupiinia tai muita vieraslajeja yleisiltä alueilta ilman maanomistajan lupaa, jos sattuu kasvin löytämään?
Kasvien kitkeminen vaatii aina maanomistajan luvan. Kasveja voi jokamiehenoikeuden perusteella kerätä, mutta kaivaminen ja kitkeminen muualta kuin omalta maalta ei ole sallittua ilman maanomistajan lupaa.
Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin omistamilla maa-alueilla saa hävittää vieraslajeja ilman erillistä lupaa. Ennen torjunnan aloittamista on kuitenkin hyvä varmistaa, että liikutaan kaupungin omistuksessa olevalla alueella.
Lähde ja lisätietoja: Vieraslajit.fi ja Jyväskylän kaupunki
Erilaisia torjuntakeinoja
Lue, miten vieraslajeja torjutaan pelillistämällä, lampailla ja Wanted! -hankkeella! Katso myös missä Mustankorkean toimialueen kunnissa voit tienata rahaa hävittämällä vieraslajeja pelaten Crowsorsa-peliä.
