Vieraslajeja torjutaan pelillä, lampailla ja talkoilla
Myös tänä kesänä vieraslajien torjunnassa otetaan käyttöön niin pelillistäminen, lampaat kuin asukkaiden talkootkin. Kesältä 2025 tuttua Crowsorsa-peliä pelataan jälleen Jyväskylässä ja Toivakassa. Jyväskylässä myös lampaat jatkavat jättipalsamin torjuntaa. Lisäksi asukkaita kannustetaan vieraslajitalkoisiin Jyväskylän maaseudulla, Muuramessa ja Laukaassa Wanted! -hankkella, joka alkoi jo viime kesänä.
Crowsorsassa ahkeruus palkitaan
Crowsorsa-pelissä vieraslajien torjunnalla voi ansaita rahaa. Jyväskylässä tehokkain vieraslajiraivaaja tienasi yli 630 euroa kesällä 2025 ja yhteensä rahaa jaettiin pelin kautta Jyväskylässä 5 100 euroa. Tuolloin jättipalsamia kitkettiin yhteensä noin 3,3 hehtaarin alueelta 110 osallistujan voimin.
– Peli innosti etenkin nuoria kitkemään jättipalsamia. Edustetuin ikäryhmä pelaajissa olivat 13–17-vuotiaat, heitä oli noin kolmasosa pelaajista. Keskimäärin nuoret saivat pelin avulla muutaman sadan euron ansion, kertoo Jyväskylän viherasiantuntija Päivi Kortelainen.
Crowsorsa-pelin ikäraja on 13 vuotta. Tätä nuoremmat saavat osallistua vieraslajipeliin yhdessä vanhemman kanssa. Pelissä täytyy jonkin verran hallita tekniikkaa, sillä vaatimuksena on, että torjuttava alue videokuvataan ennen ja jälkeen torjunnan. Kuvatun videon avulla peliyhtiö voi tarkistaa miten torjunta on onnistunut ja arvioida torjunnasta maksettavan palkkion suuruuden.

– Meillä Jyväskylässä torjuttavaksi lajiksi peliin valittiin jättipalsami. Se on helppo tunnistaa ja torjujalle kaikista helpoin kasvi. Jättipalsamia torjutaan pelissä myös kesällä 2026, Kortelainen kertoo.

Crowsorsa-pelin tarina on alkanut jo vuonna 2020, jolloin peliä kokeili ensimmäisenä Lempäälä. Sen jälkeen peli alkoi laajentua myös muihin kuntiin. Jyväskylässä, Muuramessa ja Toivakassa se otettiin käyttöön ensimmäisen kerran kesällä 2025. Crowsorsa-peli kannustaa hävittämään vieraslajeja ja tehdystä työstä maksetaan palkkio. Peliin videoidaan esiintymä ennen ja jälkeen kitkemisen.
Lue, miten jättipalsamia torjuttiin mobiilipelillä Jyväskylässä kesällä 2025
Tuore jättipalsami maistuu lampaille
Jättipalsamin torjuntatalkoissa ovat mukana myös lampaat. Niitä on ollut Jyväskylässä jo 2000-luvun alusta, jolloin havaittiin, että lampaiden laiduntamilla alueilla ei enää kasvanut jättipalsamia. Tästä syntyi idea hyödyntää lampaita vieraslajin torjunnassa.
– Lampaille jättipalsami ei ole se paras herkku, mutta ne syövät sitä, jos muuta ei ole tarjolla. Parhaiten jättipalsami maistuu niille, kun se on uutta ja tuoretta kasvua, ennen kukinnon muodostumista ja varren puutumista. Jättipalsamin lisäksi lampaat syövät myös lupiinia, Kortelainen kertoo.
Lampaiden laiduntamisen päätyttyä on vielä hyvä niittää kaikki alueelle jääneet yksittäiset jättipalsamiyksilöt.
– Alun perin lampaat ovat tulleet hoitamaan perinnemaisemaa. Ja tykkääväthän niistä asukkaatkin, etenkin lapset. Kesällä 2026 lampaita tulee Jyväskylässä Vehkalammen, Suuruspään, Kuokkalanpellon ja Samulinniemen laitumille.

Kuva: Jyväskylän kaupunki
Talkoisiin kannustetaan Wanted! -hankkeella
Muuramessa ja Laukaassa apua toivotaan etenkin asukkailta. Kesällä 2025 alkanut ”Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa” -hanke jatkuu myös tulevana kesänä. Viime kesällä hankkeessa järjestettiin 22 talkoot. Yhteensä niihin osallistui 160 asukasta. Niiden lisäksi erilaisia infotilaisuuksia oli 32, ja niissä vieraili 580 asukasta.
– Vieraslajitalkoissa torjutaan jättipalsamia ja lupiinia. Ne ovat helppoja torjua kenen tahansa, eikä niiden torjunnassa tarvita erikoisvarusteita, viikate ja reipas mieli riittävät. Tänä keväänä infotilaisuuksia pidetään Laukaassa, Lievestuoreella ja Uuraisilla, kertoo JAPA ry:n toiminnanjohtaja Minna Kankainen.
Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa-hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista ja lisätä ymmärrystä niiden vaikutuksesta suomalaiseen luontoon. Hankkeella halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja toisaalta aktivoida ihmisiä toimimaan omatoimisesti ja oikeaoppisesti vieraslajien torjunnassa.
– Hankkeen aikana osallistutaan erilaisiin yleisötilaisuuksiin ja -tapahtumiin sekä järjestetään tietoiskuja eri puolilla Jyväskylän maaseutualuetta, Laukaata, Muuramea ja Uuraisilla. Hankkeessa toimitaan myös aktiivisesti vieraslajien torjumiseksi ja järjestetään koulutus- ja talkootapahtumia eri puolilla hankealuetta, Kankainen kertoo.

Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hankkeen toteuttaa Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry vuosina 2025-2027. Hanke saa EU-maaseuturahaston tukea Leader Jyväsriiheltä.
GALLUP: Miten vieraslajeja torjutaan Mustankorkean toimialueella?
- Saako kaupungissa/kunnassa kitkeä vieraslajeja yleisiltä paikoilta?
- Miten kunnassa torjutaan vieraslajeja? Onko käyttöön tulossa Crowsorsa-peli tai joitain muita talkoita tai kampanjoita?
Jyväskylä
- Jyväskylässä haitallisia vieraslajeja saa torjua kaupungin omistamilta mailta ilman erillisen luvan kysymistä. Torjunnasta kannattaa kuitenkin ilmoittaa kaupungille, jotta havainnot ja tiedot talkoista saadaan talteen. JAPA ry järjestää Wanted! -yhteistyöhankkeen tiimoilta vieraslajitalkoita Jyväskylän maaseutualueilla.
- Kesällä 2026 pelataan jälleen Crowsorsa-peliä, jossa on jaossa reilut 5 000 euroa, kuten kesällä 2025. Myös tänä vuonna pelissä torjutaan tuttuun tapaan jättipalsamia. Jyväskylän kaupunki jatkaa omana työnään vieraslajien hävittämistä, etenkin jättiputken torjuntaa sekä jo viime kesänä aloitettua viitapihlaja-angervon poistamista. Vuonna 2025 Jyväskylän kaupunki käytti noin 100 000 euroa vieraslajien torjuntatyöhön. Summassa eivät ole aivan kaikki kulut, sillä esimerkiksi katuviheralueiden normaalihoitoon kuuluvalla tienvarsien niitolla hävitetään myös vieraslajeja.
Päivi Kortelainen, viherasiantuntija

Laukaa
- Kunnan alueelta saa kitkeä vieraslajeja, kunhan siihen ensin kysyy luvan kunnalta. Luvan saa herkästi, kunhan ensin varmistetaan maanomistus ja sovitaan käytänteistä.
- Laukaan kunnassa vieraslajeja torjutaan teknisten tukipalveluiden toimesta muun työn ohella, erillistä määrärahaa ei ole varattu. Kunnan toimesta torjutaan jättiputket ja kurtturuusut, jotka onkin saatu jo hyvin hallintaan. Lisäksi torjutaan jättipalsamia ja lupiinia se, mikä ennätetään. Vieraslajeja hävitetään myös Wanted! -yhteistyöhankkeella yhdessä JAPA ry:n kanssa. Sen tiimoilta kuntalaisille järjestetään torjuntatalkoita.
Paula Nieminen, yhdyskuntatekniikan työnjohtaja

Muurame
- Muuramen alueelta saa kitkeä ja hävittää vieraslajeja, mutta asiasta on hyvä ottaa yhteyttä kunnan torjuntatiimiin. Näin voidaan sopia pelisäännöistä ja saadaan havainnot talteen. Luvan yleensä saa ja kunta on hakenut tarvittaessa jätteet poiskin.
- Tänä kesänä Crowsorsa-peliä ei oteta käyttöön budjettisyistä. Kesällä 2025 se oli käytössä ja suosittu – sen avulla saatiin lupiinin torjuntaan huomattavaa apua. Kesällä 2026 kunnassa torjutaan omana työnä lähinnä jättiputkia sekä pienessä määrin jättipalsami- ja kurtturuusuesiintymiä. Myös Wanted! -yhteistyöhanke jatkuu tulevana kesänä. Koska viherpuolen resursseja on supistettu melkoisesti, kuntalaisten apua todella tarvittaisiin!
Minna Hiekkola, vihertyönjohtaja

Toivakka
- Lähtökohtaisesti kunnan alueella saa torjua vieraslajeja, mutta tästä ei ole tehty periaatepäätöstä.
- Crowsorsa-peli otetaan käyttöön myös kesällä 2026. Se oli käytössämme jo kesällä 2025, jolloin torjuttiin jättipalsamia ja lupiineja. Samoja lajeja torjutaan tulevana kesänäkin. Pelin kanssa oli vuosi sitten pieniä alkukankeuksia, eikä kaikkea budjettiin varattua 2000 euroa saatu käytettyä. Tuolloin torjunta keskittyä lupiineihin, jättipalsamia olisi voitu torjua enemmän. Etenkin nuoret innostuivat, vaikka mukana olikin kaiken ikäisiä. Tarjoukset sovelluksesta pyydettiin yhteistyössä Joutsan kanssa, mikä oli taloudellisesti järkevä ratkaisu, jossa kumpikin säästi. Pelissä ensimmäinen torjuntakierros oli mielekkäämpi kuin jälkimmäinen.
Tapio Tervala, ympäristötarkastaja

Näin torjut vieraslajeja ja hävität jätteet
Jyvässeudulla yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat lupiini, jättipalsami, jättiputki ja uusimpana viitapihlaja-angervo. Näistä etenkin jättiputkeen suhtaudutaan vakavasti, sillä se voi aiheuttaa herkästi palovammoja. Oikeilla torjuntakeinoilla voi myös säästää rahaa.