Kyltti, jossa lukee "Tupakointi kielletty". Taustalla näkyy vihreitä kontteja ja utuisia puita. Taivas on sinertävän harmaa.

Vuosi 2026 alkoi Mustankorkealla uudenvuodenlupauksella olla savuton työpaikka ja savuton alue. Toisin kuin uudenvuodenlupaukset perinteisesti, tämä lupaus aiotaan pitää. Sen myötä henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus lisääntyvät entisestään. Savuttomuus lisää terveyttä, mutta se vähentää aidosti myös riskiä tulipaloille. Tulipalot ovat yksi suurimpia riskitekijöitä, kun ollaan töissä jätekeskuksella.

Savuttomuus koskee koko Mustankorkean jätekeskuksen aluetta; lajittelupihaa, ajoneuvoja, tankkausasemaa, parkkipaikkoja ja muita piha-alueita. Kyseessä ei ole pelkkä lupaus tai sääntö, vaan aito halu tehdä työpäivistä terveempiä ja turvallisempia. Mutta mitä savuttomuus käytännössä tarkoittaa ja miksi se on niin merkityksellinen asia?

Savuttomuus vähentää riskejä ja tuo säästöjä

Savuttomuus on Suomessa jo niin yleinen käytäntö, että sitä pitää jo itsestään selvänä. Vielä 2000-luvulla tupakointi oli sallittua yökerhoissa ja ravintoloissa, mikä tuntuu nykyään jopa vastuuttomalta. Samalla se kertoo, että työhyvinvointiin ja turvallisuuteen panostaminen on noussut yritysten prioriteettilistan kärkeen.

Työpaikan savuttomuus:

  • vähentää sairauspoissaoloja
  • tukee työkykyä ja jaksamista
  • madaltaa terveysriskejä
  • auttaa pidentämään työuria
  • pienentää tulipaloriskiä

Yksi tärkeimmistä syistä savuttomuuteen jätekeskuksella on turvallisuus. Toimittaessa sen kaltaisessa ympäristössä kuin jätekeskus, tulipalon vaara on yksi suurimpia riskitekijöitä. Riskejä tulee erilaisista käsittelyyn saapuvista jätteistä sekä biokaasun valmistuksesta. Myös väärin lajitellut jätteet sekä samaan aikaan vilkkaasti liikkuvat työkoneet, voivat aiheuttaa yhdessä riskejä, jotka halutaan minimoida. Savuttomuus tekee arjesta huolettomampaa kaikille alueella liikkuville.

– Aiemmin tupakointi oli sallittu vain tarkasti rajatuilla paikoilla. Nyt 1.1.2026 lähtien savuttomuus koskee koko reilut 60 hehtaarista jätekeskusta sekä Mustankorkealla työskentelevää henkilökuntaa, asiakkaita ja urakoitsijoita, kertoo Mustankorkean henkilöstöpäällikkö Katja Niskakoski.

Riskien pienentämisen lisäksi savuttomuus tuo säästöjä niin tupakoivalle itselleen kuin myös työnantajalle. On laskettu, että askillisen päivässä polttava säästää tupakoinnin lopettamisella vuodessa noin 3 000 euroa. Tämän lisäksi työnantajan säästö on laskelmien mukaan 1500–2000 euroa vuodessa per tupakoitsija. Yhdessä savuttomuuden lasketaan siis säästävän vuodessa jopa huikeat 5 000 euroa!

Valkoisessa rautakontissa on "Tupakointi kielletty" -kyltti, jonka vieressä on toinen isompi kyltti, jossa kerrotaan liuottimien lajitteluohjeet. Edessä näkyy rautakontti, jossa on vaarallisen jätteen huomiomerkkejä.
Esimerkiksi liuottimiin saa lajitella palavat nesteet, tärpätit, polttoaineet ja jarrunesteet. Pullot täytyy muistaa sulkea hyvin. Tällaisten jätteiden läheisyydessä polttaminen voisi olla hengenvaarallista. Siksi lajittelupihalla onkin ollut jo aiemmin tupakointikielto. Jatkossa se koskee koko aluetta.

Tupakointi aiheuttaa työnantajalle keskimäärin vuodessa 1 500–2 000 euron lisäkustannukset per tupakoiva työntekijä. Kustannuksia tulee sairauspoissaoloista, tutkimus- ja hoitokuluista, työtehon laskusta sekä tuottavuuden laskusta.

Lähde: Savuton Suomi 2030

Vireys lisääntyy ja yhteisöllisyys vahvistuu

Savuttomuus on hyväksi myös ihmisille itselleen. Kun tupakka ei ohjaa päivän rytmiä, moni huomaa vireytensä lisääntyvän – ja tauoista tulee aidosti palauttavia. Samaan aikaan yhteisöllisyys vahvistuu, kun kaikki voivat viettää taukonsa samoissa tiloissa ja samoissa merkeissä.

– Tärkeää on tukea ja auttaa työkavereita vaikka kysymällä mitä kuuluu ja miten matka kohti savuttomampaa arkea sujuu. Tarvittaessa apua ja käytännön apuvälineitä lopettamisen tueksi saa myös työterveydestä. Ja toki emme voi pakottaa kaikkia savuttomuuteen, mutta jatkossa tupakointi tapahtuu tarvittaessa jätekeskuksen ulkopuolella ja omalla ajalla, summaa Niskakoski.

”Työyhteisössä kannustus ja vertaistuki merkitsevät paljon. Jokaisen polku savuttomuuteen on erilainen, eikä lopettaminen ole aina helppoa. Meillä tärkeää on, että työkaverit tukevat ja työterveys auttaa, ettei asian kanssa tarvitse jäädä yksin. Jokainen savuton päivä on pieni voitto – ja yhdessä voimme tehdä työpaikasta vieläkin paremman paikan.”

Katja Niskakoski, henkilöstöpäällikkö
Nainen hymyilee ja katsoo kameraan. Takana näkyy punatiiliseinää. Naisella on päällä musta bleiseri ja punavalkoinen paita.

Tupakoinnin lopettaminen parantaa unen laatua, vahvistaa vastustuskykyä ja pidentää elinikää. Päivittäin askin polttavan arvioidaan elävän jopa 10 vuotta vähemmän kuin tupakoimattoman. Lisäksi rahaa säästyy – askillinen päivässä tarkoittaa vuodessa noin 3 000 euroa.

Lähde: Savuton Suomi 2030

Savuttomuus ei siis ole vain kielto. Se on mahdollisuus voida paremmin, hengittää puhtaampaa ilmaa ja tehdä työpäivistä tasavertaisia ja turvallisia kaikille. Kun savuttomuudesta tulee normi, jokainen voi hengittää. Otetaan yhdessä askelia kohti terveempää ja turvallisempaa työelämää!

Tupakoinnin haitat

  • Terveus: Tupakointi lisää vakavien sairauksien, kuten syövän, sydän- ja verisuonitautien sekä keuhkoahtaumataudin riskiä. Se heikentää myös keuhkojen toimintaa ja altistaa infektioille.
  • Työkyky: Tupakointi heikentää fyysistä suorituskykyä, hidastaa palautumista ja lisää sairauspoissaoloja.
  • Turvallisuus: Tupakointi aiheuttaa tulipaloriskin erityisesti työympäristöissä, joissa käsitellään helposti syttyviä materiaaleja.
  • Ympäristö: Tupakantumpit ovat maailman yleisimpiä roskia. Ne sisältävät myrkyllisiä aineita, jotka kulkeutuvat luontoon ja vesistöihin.
  • Yhteisö: Tupakan savu ja haju vähentävät muiden viihtyvyyttä ja altistavat passiiviselle tupakoinnille.