Mustankorkean talous- ja hallintopäällikkö Tiina Pakarinen seisoo autonsa vieressä biokaasuasemalla.

Mustankorkean talous- ja hallintopäällikkö Tiina Pakarinen hankki kaasuauton jo ennen kuin päätyi työhön jätehuoltoalalle. Kaasuautoilusta hänellä on vain positiivista sanottavaa, erityisesti säästöjen osalta.

Kaasuauton hankkiminen oli helppo päätös

Noin kaksi ja puoli vuotta sitten Tiina Pakarisesta tuli kaasuauton omistaja – voisi sanoa, että heräteostoksen kautta. 

“Minun ei ollut tarkoitus edes vaihtaa autoa. Olin autoliikkeessä muusta syystä, ja siellä oli esillä automerkki, josta olen aina pitänyt. Se vain sattui olemaan kaasuauto”, Pakarinen kertoo. 

Vaikka Pakarinen oli tätä ennen ajanut bensa-autolla, kaasuautoon siirtymiseen ei ollut sen kummempaa kynnystä. 

“Se oli minulle helppo päätös tehdä, kun olin tietoinen kaasun hinnasta. Liikun pääosin Jyväskylässä ja joskus Etelä-Suomessa, ja molemmilla alueilla kaasuasemia on paljon.”

Tuolloin Pakarinen ei vielä työskennellyt Mustankorkealla, vaan biokaasun tuotantoon hän pääsi tutustumaan työnsä puolesta vasta myöhemmin.

“On ollut mielenkiintoista nähdä konkreettisesti, miten biokaasun tuotanto tapahtuu ja mitä siinä konkreettisesti tehdään. En ollut aiemmin edes pohtinut, millainen prosessi se on”, Pakarinen myöntää. 

Tavallista edullisempaa autoilua

Kaasuauton käyttäjänä Pakariselta on kysytty usein, miltä kaasulla ajaminen tuntuu. Onko se jotenkin erilaista kuin bensiini- tai dieselautolla? 

“Ajaessa mistään ei huomaa, että ajaa nimenomaan kaasulla, eikä auton käyttäytyminen poikkea mitenkään tavallisesta”, Pakarinen vastaa. 

Tavallisesta autoilusta kaasuautoilun erottaa kuitenkin hintalappu.

“Vaikka biokaasuautossa on vähän kalliimpi käyttövoimavero, se tulee silti paljon halvemmaksi kuin bensiinillä ajaminen. Joka tapauksessa voi saada merkittäviä säästöjä”, Pakarinen sanoo.

Pakarinen käyttää kaasuautoa kaikkeen arjen ajoon työmatkoista kauppareissuihin. Vain kun suunta on kauemmas pohjoiseen, perhe lähtee matkaan toisella autolla.

“Toinen automme on isompi ja nelivetoinen, joten sillä pitkä matka taittuu helpommin. Pohjoisessa Suomessa kaasuasemia on myös vielä harvemmassa. Kaasuautolla liikun pääasiassa kaupunkialueella enkä ole ajanut tankkia tyhjäksi asti, mutta kyllä silläkin tarvittaessa noin 500 kilometriä pääsee – auton tankin koosta riippuen.”

Bonuksena ympäristöystävällisyys

Pakarinen näkee kaasuautoilun järkevänä vaihtoehtona myös tulevaisuudessa, vaikka polttomoottoreista luopumisesta puhutaankin.

“Toivon, ettei kaasuautoilu ainakaan vähene. Polttomoottoriautoilun tulevaisuus yleisesti on epävarmaa, mutta onko sähköautoilu loppujen lopuksi sen ympäristöystävällisempää kuin polttomoottoriautoilu? Monenlaisia kysymyksiä on vielä ilmassa.”

Muita kaasuautoilusta kiinnostuneita Pakarinen kannustaa perehtymään rohkeasti aiheeseen.

“Kannattaa ainakin käydä katsomassa ja koeajamassa kaasuautoja, ja miettiä aidosti, olisiko se mahdollinen vaihtoehto. Kaasuauto on aivan samanlainen käyttää kuin bensa-auto, mutta sen juoksevat kulut ovat halvemmat. Kun polttoaineena on biokaasu, se on myös ympäristöystävällisempi valinta.”

Tiina Pakarinen istuu kaasuautonsa etupenkillä.
Pakarinen uskoo kaasuautoilun tulevaisuuteen ja kannustaa muitakin perehtymään siihen yhtenä autoilun vaihtoehtona.