MIes katsoo kameraan, taustalla näkyy Jyväskylän maisemaa, metsää ja järveä.

MULLAN HUIPPUOSAAJAT. Laitospäällikkö Miika Reili tuli Mustankorkealle kesätöihin vuonna 2008. Viidentoista vuoden uran jälkeen Reili tuntee jäteyhtiön läpikotaisin. Uuden oppiminen ei kuitenkaan lopu kesken, sillä jäteala kehittyy koko ajan. Mullan huippuosaajat -sarjassa esittelemme kompostoinnin ja mullan valmistamisen asiantuntijoita.

Miika Reili on työskennellyt Mustankorkealla monenlaisissa töissä, kuten vaaka-asemalla ja erilaissa työnohjaustehtävissä sekä tehnyt opinnäytetyönsä kaatopaikan kaasunkeruujärjestelmästä. Nykyisessä työssään kompostointilaitoksen laitospäällikkönä Reili vastaa muun muassa kuluttajille ja yritysasiakkaille myytävän mullan valmistuksesta, kompostointilaitoksen toiminnasta, kilpailutuksista ja konehankinnoista. Työpäivät ovat vaihtelevia, mikä saa miehen viihtymään.

”Minulle sopii se, että koko ajan tapahtuu jotain. En ole ihminen, joka jaksaisi istua koneella koko päivän, vaan tykkään olla kentällä”, Reili sanoo.

Reilin työpäivä käynnistyykin usein auton ratissa. Saavuttuaan työpaikalleen hän kiertää lenkin biokaasu- ja kompostointilaitosten ympäristössä ja katsoo, mihin päivän aikana täytyy reagoida. Työvuodet ovat tuoneet mukanaan rohkeutta päätöksentekoon.

”Olen oppinut, että päätökset tehdään sen hetkisillä tiedoilla, ja jos menee pieleen, niin sitten korjataan. Työvuosien ja -kokemuksen myötä minulla ei ole tarvetta varmistella jokaista asiaa.”

Nykyään lähes kaikki kierrätetään

Reili on nähnyt, miten nopeasti jäteala on muuttunut vuosien varrella. Kun hän aloitti uransa Mustankorkealla vuonna 2008, jätettä meni jätekeskuksen loppusijoitusalueelle reilusti nykyistä enemmän. Etenkin vuonna 2016 voimaantullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ohjasi jätteenlajittelua ja jätteiden hyödyntämistä energiaksi entisestään: loppusijoitusalueelle ei enää saanut laittaa jätettä, josta yli kymmenen prosenttia on orgaanista ainetta. Kun loppusijoitusalueelle päätyvästä jätteestä pitää lisäksi maksaa jäteveroa, hyödynnetään nykyään lähes kaikki jäte joko materiaalina tai energiana.

”Käytä biojäteastiassa paperipussia tai vaikkapa sanomalehdestä taiteltua pussia, sillä paperi hajoaa jätteenkäsittelyssä parhaiten. Käy viemässä biojätteet astian kanssa tai tue pussin pohjaa kanamunakennolla, niin pohja ei hajoa.”

Miika Reili, laitospäällikkö

Reili arvostaa työssään erityisesti vapautta kokeilla ja luoda uutta. Vaikka jätealalla tehdään töitä tiettyjen lakien puitteissa, esimerkiksi kompostien seulonnassa ja käsittelyssä on hyvä kokeilla erilaisia seulontatekniikoita.

Etualalla multaosa, jota taka-alalla oleva kaivinkone levittää
Mustankorkean multaa saa tilattua myös kuorma-autokuormina suuremmille nurmikkoalueille.

”Vuosien varrella minulle on kehittynyt kokonaisvaltainen ymmärrys jätteiden kierrosta. Moni laittaa kotona roskan roskiin ja ymmärrys jätteiden kierrosta päättyy siihen. Omassa työssäni näkee koko kaaren, jonka jätteet kulkevat.”

Biojätteen erilliskeräys alkoi Keski-Suomessa jo vuonna 1996. Biojätteen lajittelu ei ole meille keskisuomalaisille siis uutta. Silti sekajätepussiin päätyy vielä toimialueellamme biojätettä reilu 20 prosenttia. Tosin pääkaupunkiseudulla vastava luku on reilu 30 prosenttia – hyvä me!

Taitava esimies luottaa ja on läsnä

Reilin työssä päivät kiitävät usein vauhdilla. Jätettä tulee koko ajan, eikä jätteenkäsittelyä voi useinkaan pysäyttää edes huoltotoimenpiteiden ajaksi. Työ biologisten jätteiden parissa vaatii lisäksi tarkkaa suojautumista. Biokaasu- ja kompostointilaitoksilla työskentelevillä on esimerkiksi oltava voimassa asianmukaiset rokotteet ja tietyissä töissä käytetään myös hengityksensuojaimia.

 Vaativinta Reilin työssä eivät kuitenkaan ole tekniset seikat, vaan esimiestehtävät.

Mies katsoo kameraan, taustalla näkyy mullan valmistuksen kalustoa.
Miika Reilin työpäivä alkaa kierroksella biokaasu- ja kompostointilaitosten ympäristössä.

”Ihmiset ovat tekniikkaa moniulotteisempia ja siksi ihmisiin liittyvät asiat ovat minulle välillä kuormittavia. Uskon, että hyvän esimiehen täytyy olla läsnä ja tietää, mitä työssä tehdään. Täytyy olla oikeudenmukainen, mutta pystyä myös tarvittaessa sanomaan asioista.”

Se, että monella Mustankorkealla työskentelevällä on takanaan pitkä ura, helpottaa asioita. Reili luottaakin laitostyöntekijöiden ja urakoitsijoiden ammattitaitoon ja kysyy heiltä usein neuvoja käytännön asioihin. Oman porukan lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään myös viranomaisten, kuten ELY-keskuksen ja Ruokaviraston kanssa.

Pitkä työkokemus on auttanut Reiliä jättämään työt päivän päätyttyä työpaikalle. Vapaa-ajalla laitospäällikkö metsästää ja kalastaa – eikä mieti työasioita. Hän uskoo, että Mustankorkealla riittää mielenkiintoista työtä jatkossakin. ”Mustankorkea on vakaa työnantaja. Maailman ja taloustilanteen myllerrykset eivät muuta sitä tosiasiaa, että jätettä tulee aina ja se pitää käsitellä”, Reili sanoo.